Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Sisäpoliittista maahanmuuttoa?

Medioissa näin lämpimässä elokuussa aurinkoakin kuumempana käyvää maahanmuuttokeskustelua on lähes mahdotonta olla seuraamatta. Julkisen sanan neuvoston tuore päätös Enbuske & Linnanahde Crew -tv-ohjelman mainostekstistä ei jäänyt huomaamatta. Valtionvarainministeri Alexander Stubb kertoi vastikään Rovaniemellä maahanmuutosta olevan meille oikeasti hyötyä. Petteri Orpo linjasi Helsingin Sanomien jutun mukaan pakolaisten motiivien arvostelun olevan rasismia.

Maahanmuuttokeskustelu on selkeästi tekniikkalaji. Vuosia sitten meillä oli yhteiskunta, missä edes kieroutuneimman mahdollisen informaation hallussapito ei ollut rikollista, eikä esimerkiksi julkiseen keskusteluun liittyvästä mielipiteensä sanomisesta joutunut oikeuteen. Tietotekniikan kohtelu erikoistapauksena muutti kaiken. Kun jokin oli digitaalista, sitä varten piti säätää tiukempi laki.  Nyt tietoa pystyy siirtämään nopeammin ja helpommin kuin koskaan, mutta asioiden julkista sanomista ääneen ja sitä millaista informaatiota omistaa pitää varoa enemmän kuin koko maamme itsenäisyyden aikana, ehkä Valvontakomission aikaa lukuun ottamatta.

Kaiken digitalisoituessa yksityisyys ja oikeus omiin mielipiteisiin ovat hupenevia luonnonvaroja. Tämän seurauksena erilaiset organisaatiot tuntuvat olevan lopettamassa yksityishenkilöihin luottamisen, koska salaisuuksien pitäminen on käymässä mahdottomaksi. Sain esimerkiksi juuri eilen kehotuksen olla käyttämättä yliopiston professorien valintaan liittyvässä asiassa Googlen sähköpostia. Miten demokraattinen yhteiskunta pystyy enää toimimaan, jos tätä kehitystä ei pysäytetä?

Mielipiteen ja hallussa olevan informaation valvontaa ollaan nyt edelleen kiristämässä uusilla tiedustelulaeilla. Kritiikki tätä kehitystä kohtaan on ollut yllättävän laimeaa, vaikka heti alkuun todettiin uusien lakien vaativan perustuslain muutoksia. Perustuslaki kun on tähän asti suojannut kansalaisia nyt esitetyn kaltaiselta yksityisyyteen puuttumiselta.  On selvää, että esimerkiksi Effin vaatima valvojien valvoja on kuolleena syntynyt ajatus. Valvojiksi valittaisiin sopivat henkilöt. Meillä on eduskunnan oikeusasiamies, mutta eipä tämä juuri auttanut 1990-luvun laman roskapankkisekoilussa ryöstettyjä ihmisiä. Jos valtioilla ei olisi niin kova hinku puuttua kansalaisten tiedonvälitykseen, sähköposteista olisi voinut ajat sitten tehdä suhteellisen turvallisia salaamalla sähköpostit vahvasti.  

Muistaako joku vielä vanhoja kunnon aikoja, kun Jyrki Katainen tienasi maahanmuuton sijaan Kreikkaa tukemalla? Jyrki Katainen sanoi myös muita mielenkiintoisia asioita. Hän oli kovin huolissaan maatamme uhkaavasta työvoimapulasta ja huoltosuhteesta. "Suomi ja Japani, ne ovat kaksi maailman ainoaa maata jotka ovat tässä tilanteessa."  Ajatus siitä, että Suomen talous yksinkertaisesti pienenisi väkiluvun sitten joskus laskiessa, oli mahdoton ajatella. Tällä hetkellä elämme kuitenkin ennätystyöttömyyden aikoja, työvoimapula ei ole toteutunut.

Kokoomuksen laivan kääntyminen tuntuu hitaalta prosessilta. Perinteiselle ydinvoimalle on löytynyt vankkaa, ilmeisesti ideologiapohjaista tukea, teknologian kehittymisestä ja ydinvoiman suhteellisen kalliista hinnasta huolimatta. Pinnallisen some-keskustelun aikana tuntuu, että tänä päivänä tapahtuvilla ja mediassa näkyvillä asioilla on ollut harvinaisen vähän vaikutusta toisen päähallituspuolueen kurssiin ydinvoiman osalta. Hanhikivi tuntuu runnoutuvan läpi taloudellisten realiteettien vastaisesti, mahdollisesti tuottaen vahinkoa Fortumille. Ehkä sama ilmiö, näennäinen kosketuksen katoaminen reaalimaailmaan, on nähtävissä myös maahanmuuton osalta?  

Lehdissä on näkynyt keskustelua siitä, että Suomeen saapuvissa turvapaikan hakijoissa on suhteellisesti paljon nuoria miehiä, 78,5 %. Jos eläisimme siinä maailmassa, jota Katainen visioi vuonna 2008, tämä olisi loistouutinen. Maahan virtaisi perheettömiä, pienellä palkalla iloisesti työskenteleviä työntekijöitä huoltosuhdetta parantamaan. Vaikuttaa, että sama maailman muuttumisen meneminen ohi, joka näkyy venäläisen, vanhaa teknologiaa edustavan ydinvoimalan puskemisessa läpi, vaivaa ehkä myös pakolaispolitiikkaa.

Mutta onko kysymys kuitenkaan siitä, että päähallituspuolue toteuttaa jääräpäisesti kymmenen vuotta sitten kiveen hakattuja tavoitteitaan, myös työvoimapulaan varautumista, maailman muuttumisesta huolimatta? Ainahan voi olla mahdollista, että kokeneilla päättäjillä on aidosti sellainen näkemys, että tämän tilapäisen laman mennessä pian ohi, maamme kilpailukyky kärsii työvoimapulassa käpristelyn ja korkeiden palkkojen seurauksena. Tällä logiikalla meidän tulisi nyt kasvattaa maahanmuuttoa, rakentaa ydinvoimaa niin paljon kun on mahdollista (tai Arevan tapauksessa mahdotonta) ja mahdollista tulevaa reaalipalkkojen laskua liiskaamalla ammattiliitot. Ehkä koulutuksesta leikkaaminenkin sopii jotenkin tähän kuvioon, mutta en jaksa seurata ajatusta niin pitkälle. 

Kummallisilta julkisuudessa olevien tietojen perusteella vaikuttaviin päätöksiin voi olla myös muita syitä. Kuka tietää, ehkä luottoluokituksen säilyttäminen vaatii myös maaltamme joitain myönnytyksiä velkojille? Valtionvelan määrä kasvaa koko ajan nopeasti. Kun Suomen velkakirjoilla ei juuri saa tuottoa, ehkä niillä saa vaikutusvaltaa maamme asioihin?

Minkään asian sanominen pakolaispolitiikasta on edellä mainitsemistani syistä vaikeaa. Kovin helposti saa rasistin leiman otsaansa. Voisin kuitenkin kokeilla rakentavaa kommentointia siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Ensinnäkin, kuolemaa aiheuttava ihmissalakuljetus pitäisi saada loppumaan. Välimereen on hukkunut jo riittävän monta maahan pyrkijää ja salakuljettajien taskuun päätyville rahoille olisi kehittyvissä maissa muutakin käyttöä. Kun kerran tuetaan humanitaarisista syistä, miksi ei haeta näitä yli yrittäviä turvapaikanhakijoita suoraan Afrikan satamista ja vastaavista paikoista? Toisin kun lähtömaiden olosuhteet, tämä asia on ainakin osin EU:n kontrollissa. Hakijat yrittävät kuitenkin yli.

Toiseksi, EU ei käytä pakolaisia ja siirtolaisia vastaanottavana alueena sellaista vaikutusvaltaa lähtömaiden asioiden korjaamiseen, mikä sillä voisi olla. Kuuntelin Somalian presidentin haastattelun, josta mieleeni jäi presidentin kiitos diasporassa elävien naisten kotiin lähettämästä rahasta. Keskustelemalla vakavasti ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin lähetettävän rahan määrän säätelystä tai verottamisesta saisimme todennäköisesti kyseisen maan hallinnon täyden huomion, jos se nyt mitään auttaisi. 

Kolmanneksi, lähettävissä maissa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin pitää pyrkiä aktiivisesti puuttumaan. Jos niiden seurauksena meille tulee suuri joukko turvapaikanhakijoita, kyseessä ei enää ole toisen valtion sisäinen asia. Meille myönnetty turvapaikka on aina osoitus siitä, että lähtömaassa on jotain vakavasti pielessä. Suosittelisin pahimpia rasistisia kommentteja heitelleitä ihmisiä tutustumaan ajatuksella yleensä puolueettomana pidettyjen lähteiden asiasta kirjoittamiin lausuntoihin. Esimerkiksi Voice of Americaa pidetään rasismivapaana lähteenä. YK:n pakolaisasioista vastaava Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR kertoo sivuillaan puolueettomana pidettyä tietoa kehitysmaista. Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto UNICEF nauttii meillä myös laajaa luottamusta lähteenä.  Myös YK:n väestörahasto UNFPA on julkaissut tietoja. Moni suomalainen lehti on julkaissut myös Human Rights Watch-järjestön raportteja lähteenä käyttäviä uutisia. Muitakin lähteitä uutisille toki löytyy, mutta nehän on helppo lukematta tuomita propagandana, pahimmassa tapauksessa rasistisena sellaisena.

Jos siis maamme pyrkimyksenä on aidosti auttaa, eikä potentiaalisesti kasvattaa työvoimareserviä tulevan työvoimapulan ja palkkaneuvottelujen varalta, näkisin mielelläni tänne asti pääsevien tai autettujen turvapaikanhakijoiden määrän painottuvan enemmän naisiin ja lapsiin, vaikka useampien naisten ja lasten saapuminen hengissä tänne asti sitten maksaisikin meille nykyistä enemmän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Kas, huomasin Päivi Räsäsen haastattelun asiasta vasta nyt.

"Todennäköisesti jo pelkkä päätös sisäisistä siirroista on kasvattanut salakuljettajien markkinoita. Sen sijaan tulisi panostaa kiintiöpakolaisiin, jotka otetaan suoraan pakolaisleireiltä. Turvapaikanhakijoista valtaosa on nuoria terveitä miehiä, joista suuri osa palautetaan takaisia kotimaihinsa. Sen sijaan pakolaisleireillä asuu naisia, lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joilla ei edes ole varaa maksaa tuhansia euroja rikollisjärjestöille."

http://www.kd.fi/2015/08/20/rasanen-huolissaan-tur...

Toimituksen poiminnat