Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Ilmastonmuutos: Kuuluuko ilmaston muuttua vai ei?

Koululaiset lakkoilivat tänään ilmastonmuutosta vastaan. Tämän innoittamana aloin pohtimaan, mitä ilmastonmuutos oikeastaan sitten tarkoittaisi. Julkisuudessa käyty keskustelu antaa ilmastonmuutoksesta sellaisen kuvan, että ihmiset ovat luonnon puolesta säilyttämässä muuttumatonta luonnon järjestystä, jota ihmisen turhan hyvinvointinsa ja laiskuutensa vuoksi ilmaan pumppaamat kasvihuonepäästöt nyt uhkaavat. Jos emme kadu, vedet  nousevat ja hukuttavat rantakaupungit alleen. Jospa minäkin vähän ilmastolakkoilisin, ja kuvittelisin vähän tulevaisuutta. Tulevaisuuttahan ei kukaan tiedä, kun mallit ovat vain malleja ja teoriat teorioita kunnes ne vääriksi tai oikeiksi todistetaan. Tämä ei siis ole mitään tieteellistä tekstiä vaan visiointia, koska vaikka olenkin saanut etuoikeuden viettää kauan sitten muutaman kuukauden eräässä ilmastofysiikan tutkimusryhmässä Ruotsissa, en todellakaan ole mikään ilmastofysiikan tieteellinen asiantuntija.

Spede teki aikanaan hienon sketsin suomalaisista Neuvostoliitossa sanomassa suorat sanat ("Ilmatilanloukkaus"). Sketsissä  Neuvostoliiton hallitsija joutui ensin etsimään Suomen, maan vaikutusvaltaa asioihin kuvaavan kärpäsen tahran alta ja kuultuaan suomalaisten suorat sanat, pisti sanojille jauhot suuhun kysymällä "entä sitten?" Kärpäsen tahra kuvasi sketsissä Suomen merkitystä Neuvostoliiton hallitsijalle. Jos mietitään, Pyhimyksen sanoin, miten "minä muiden ilmaston pilaan" niin tämä sketsi voi olla hyvää katsottavaa.

Maapallon ilmasto nimittäin on alun alkaenkin kaikkea muuta kuin pysyvä ja muuttumaton. Elämme maapallon historiassa jääkausien ja lämpökausien vuorottelun aikaa. Ennen tätä aikaa oli sellaisiakin aikoja, jolloin jäätikköä ei ollut ollenkaan. Edellinen jääkausi oli Veiksel-jääkausi, sitä edelsi Eem-lämpökausi, jota edelsi Saale-jääkausi ja niin edelleen. Jääkausien ja lämpökausien lämpötilavaihteluita voi katsoa vaikka täältä. Jääkausien aikana vuoden keskilämpötila mannerjäätiköllä voi huidella -32 asteen liepeillä. Suomea peitti käsittämättömän paksu kolmen kilometrin jääkerros. Kerros ei vyörynyt mistään, vaan se koostuu kerrostuneesta lumesta, jota siis satoi todella pitkän aikaa enemmän kuin sitä suli.  Ilmaan tuli jostain lisää kosteutta joka satoi lumena alas, eikä ehtinyt sulaa ennen uuden lumen tuloa.  Mikään ei viittaa siihen, etteikö ilmaston luonnollinen kehitys, siis ilman ihmisen vaikutusta, johtaisi uuteen jääkauteen. Keskustelua on toki käyty, onko tuleva ilmaston aikaisemman asteittaisen kylmenemisen ennustama jääkausi nyt peruttu ihmisen vaikutuksesta.

Jääkausien kaltaisia ilmaston järkkymisiä tapahtuu siis luonnollisestikin, ilman ihmisen vaikutusta. Kiertoratasyklien ajamat muutokset ovat kuitenkin ratkaisevasti eronneet kasvihuonekaasujen vastaisessa taistelussa pelätyistä muutoksista siinä, että ne ovat ilmeisesti tapahtuneet lämpötila edellä ja hiilidioksidipitoisuus on muuttunut sitten muutaman sadan vuoden viiveellä muuttuneen ilmaston perässä. Kun edellinen jääkausi loppui, jääkauden aikana kertynyt mannerjää alkoi sulaa ja se sulaa yhä. Sulamisen vuoksi merenpinta kohosi merkittävästi (valtavat 120 metriä) ja jos lisää mantereiden päällä olevaa ikijäätä, erityisesti Etelänapamanner, sulaa lämpenemisen vuoksi, merenpinta kohoaa lisää takuuvarmasti. Uusi, luonnollisen järjestyksen mukaan vielä joskus koittava jääkausi vastaavasti paljastaisi nämä alle 120 metrin syvyiset alueet, mereen haudattuine myrkkyineen ja ydinjätteineen, takaisin asutukselle. Jäätiköiden sulamiseen menisi joka tapauksessa nykyisten arvioiden mukaan tuhansia vuosia aikaa. Esimerkiksi Grönlannin sulamisen on arvioitu kestävän nykyisellä vauhdilla reilusti yli 10000 vuotta. Suuri määrä jääkauden aikaista asutusta on varmasti jäänyt meren pinnan alle, kun meren pinta on luonnollisesti noussut. Luulisin jääkauden ihmisten kuitenkin arvostavan jääkauden loppumista menetettyjä alueita enemmän.

Maapallon meren pinnan korkeus tai keskilämpötila ovat siis erilaisista syistä muuttuvia asioita ja ajatus kaiken muuttumattomuudesta on ehkä kaikua aikaisemmista, maa- ja aurinkokeskeisistä maailmankuvista ja siitä, että emme ole aikaisemmin ottaneet rakentamisessa huomioon merenpinnan korkeutta luonnollisesti muuttuvana tekijänä. Kyseenalaistan myös sen, pystyisikö ihminen kuitenkaan edes halutessaan ohjailemaan ilmastoa. Emme oikeastaan tiedä vielä tarkalleen/kiistattomasti edes sitä, miten ja miksi jääkaudet alkavat. Riippumatta siitä, mikä voima, jääkaudet, ihmisen päästöt, kiertoratavaihtelut tai auringon aktiivisuus ilmastoa muokkaavatkin, meillä on ainakin se etu puolellamme, että tiedämme lämpenemisen aiheuttavan merenpinnan nousua. Ehkä ymmärrämme huolehtia tulevassa rakentamisessa siitä, että merenpinnan nousun alle mahdollisesti jäävät alueet eivät aiheuta ympäristökatastrofeja, esimerkiksi mereen vapautuvien ydinjätteiden tai kemikaalien muodossa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varmaa on myös, että jos ilmasto olisi nyt pari astetta lämpimämpi globaalisti ja se olisi ollut sellainen jo muutaman vuosisadan ajan, niin karmeana katastrofiskenaariona pidettäisiin sitä, että se olisi muuttumassa sellaiseksi kuin se on nykyään.

Ja totta puhuen tuo ajatus olisi ymmärrettävämpää Suomen kannalta. Täältähän on lähtenyt ilmastopakolaisia pilvin pimein viimeisten sadan vuoden aikana Espanjaan, Australiaan, Floridaan j.n.e. Yksikään ilmastopakolainen ei toistaiseksi ole tullut tänne pakoon sietämätöntä ilmastoa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Takaisinkytkennän perusidea on juuri se että ilmasto olisi ihmisten hallinassa eikä ihmisten tarvitsisi enää pelätä jallitsemattoman ilmaston oikkuja. Kyseenalaisempaa on se seuraako tästä hyvää vai muuttuuko tilanne entistä kaoottisemmaksi kun ihminen yrittää yhä enemmän puuttua ilmaston toimintaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

On totta että ilmasto ei ole stabiili.

Siinä muuttumisessa vaan se juttu, että eliöstö on sopeutunut viimeisen miljoonan vuoden vaihteluun. Evoluutio kun on aika hidas prosessi.

Mitä se sitten tarkoittaa kun ilmasto muuttuu nopeasti sellaiseksi mihin nykyinen eliöstö ei ole sopeutunut niin se tarkoitta tietysti sukupuuttoja, ja kriittisen lajin hävitessä, helposti puhutaan sukupuuttoaalloista.

Evoluutio kun toimii niin että valintapaineissa kun tulee tuhoa niin tuho ei ole koko maailman laajuista vaan jää kitkuttelemaan esim. miljoonaksi vuodeksi jotain eristyneitä populaatioita jotka alavat sitten taas levittäytyä uudestaan.

Tietysti ei ole mitenkään poissuljettua että ihmislaji on yksi niistä joiden populaatio romahtaa johonkin muutamaan kituvaan laumaan. Vastahan tuo tapahtui muutama kymmenen tuhatta vuotta sitten edellisen kerran.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Evoluutio kun on aika hidas prosessi."

Töötö! Väärin! Evoluutio on suhteellisen oikukas prosessi. Nykytiedon valossa evoluutio voi tapahtua hyvin nopeasti tais sitten hyvin hitaasti. Evoluutiolla ei ole suuntaa ja kehitys voi yhtä hyvin kääntyä taantumiseksi ja niin edelleen. Se on hyvin riipuvainen ympäristöstä ja lajin kyvystä sopeutua.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Nykytiedon valossa evoluutio voi tapahtua hyvin nopeasti tais sitten hyvin hitaasti."

Evoluutiota tapahtuu aina kun syntyy uusi sukupolvi. Ainoastaan sillä on väliä, ketkä selviytyvät jatkamaan sukuaan.

Se ei siis ole mitenkään oikukas. Toiminta vastaa samaa kuin geneettinen algoritmi, eli tähän tapaan: https://www.youtube.com/watch?v=XcinBPhgT7M

Eli se siis voi juuttua lokaaleihin optimeihin mutta hyödyllinen mutaatio voi alkaa muuttamaan populaatiota. Miten ne valintapaineet nyt menevät.

Evoluutiota tapahtuu siis joka sukupolvessa ja muutokset voivat olla sopivalla valintapaineella olla hyvinkin rajuja muutamassa sukupolvessa.

Mutta, kun se evoluutio tosiaankin tuppaa jumiutumaan lokaaleihin optimeihin niin nykyinen eliöstö ei mitenkään selvästi pärjää jos ilmasto muuttuu kuumemmaksi mitä ollut miljooniin vuosiin.

Muutoksen nopeudella on myös väliä kun evoluutiotapahtuma on uusi sukupolvi. Merissä elää kaloja jotka elivät silloinkin kun Moby Dick kirjoitettiin. Kaikki lajit eivät ole mitään banaanikärpäsiä mitkä tekevät nopeasti uusia sukupolvia joissa muutosta saadaan nopeasti aikaiseksi valintapaineilla petrimaljassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #5

Tarkoitin vain ettei evoluutiolla ole minkäänlaista tarkoitusta tai suuntaa, lajit eivät yksioikoisesti kehity eteenpäin toisesta lajista toiseen tai edes aina samassa tahdissa. Luonto toki osaa olla yllättävä, leikittelevä ja kiusoitteleva. Sen sijaan en kyllä sanoisi että näin lämmintä ei ole ollut miljooniin vuosiin, voidaan paremmin puhua tuhansista vuosista. Edes viime jääkauden päättymisestä ei ole kulunut kuin vasta 10 000 vuotta. Suhteellisesti se on vain silmänräpäys vaikka sen aikana ihmine oppi viljelemään maata ja rakentamaan teollisuutta (Lisäksi vielä viimeisin kylmä jakso eli pieni jääkausi sai alkunsa 1400-luvun tulivuoren purkauksista ja se päättyi vasta 1850-luvulla, sen jälkeen ilmasto on jatkanut lämpiämistä kuten se on jatkunut jo viime ison jääkeuden loppusta lähtien. Ihmisen vaikutus on vain voita leivän päälle eikä suinkaan koko voileipä).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Oikeastaan evoluutio ja ilmasto muuttuvat molemmat ihmisen elämään nähden hitaasti.

Avainjuttu tässä se, että ilmasto voi muuttua helposti paljon nopeammin miten populaatiot ehtivät sopeutua ja sitten tarkoittaa joukkosukupuuttoa. Planeetan historia on täynnä niitä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pelkästään merenrantojen miljoonakaupungeissa asuu enemmän totaalisesti sähkö- ja tietoverkoista riippuvaisia ihmisiä kuin vielä toisen maailmansodan vuosina oli ihmisiä koko maapallolla, ja silloin suurin osa asui maalla luontaistaloudessa.

https://www.nytimes.com/2019/03/14/nyregion/manhat...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eli iso osa porukkaa on valinnut väärin asuinpaikkansa tuntematta ilmastohistoriaa. Onneksi muutos on niin hidas, että alta ehtii pois. Omaisuusarvojen menetys tietenkin kirpaisee. Ja voihan olla niin, että nyt kääntöpiirien välisillä rannoilla asuvat saavat lunastaa vesijättömaita uuden jäätiköitymisen vallatessa alaa. Tällöin meidän napapiirin asukkaiden on yritettävä hankkiutua kääntöpiiiirien väliin, jos vain rahkeet riittävät tapella elintilasta. Ei paniikkia, normaalia sopeutumista. Huoli on vain siinä, että sopeutujia on niin paljon eikä fossiilista polttoaineista ole enää avuksi.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Kukaan ei pakota asumaan miljoonakaupungeissa. Saati sitten suoraan meren vieressä. Valintoja vain.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Koko möykkääminen ilmastonmuutoksen estämisestä on vain paljon melua tyhjästä. Emme me pysty sitä estämään, ainoa mitä voimme tehdä on sopeutua muutoksiin.

Lisäys edelliseen, melun pitäminen ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on aivan ymmärrettävissä: kauhuskenaariot myyvät lehtiä hyvin ja fiksut osaavat jallittaa tyhmät ostamaan ilmastoaneita.

Petri Lavonen

Ilmasto on maapallolla muuttunut jääkaudesta monin tavoin ja ollut erilaisia luonnonkatastrofeja sekä eläimiä kuollut sukupuuttoon osittain ilmaston muutoksien takia. Ymmärtävätkö nämä ilmasto fanaatikot nyt luonnon voimia ja niiden vaihtelua? Uusin tiede ennuste pohjoisnavan mannerlaattojen törmäämisestä aiheuttaisi taas ilmaston kylmenemistä. Ilmasto taistelu pitäisi olla enemmän ilmanlaadun huomioimista. Sellainen tunne että kun vaalipaneeleissa rummutetaan ilmastotekoja niin kyseessä jonkinlainen laajalle levinnyt muoti-ilmiö ja kaikilla pitäisi olla virkattu pipo ja kaulahuivi. Vähävaraiset perheet eivät paljon myöskään koneilla lentele lomamatkoille ja antaisin mielummin heille lentolippu verovapauden Kreikkaan kuin kurittaisin ja verottaisin lisää Finnairin lentoliikennettä. Köyhät tulevat ensisijaisesti, jos ei suoraan niin toissijaisista seuraamuksista kärsimään vihervasemmistojen verokurimuksista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Saanko veikata, että kommentoijalla ei ole jälkikasvua? Olisi vaikea uskoa, että heidän elämänsä olisi vähemmän tärkeä asia kuin veropopulismi. Tai, mistä sen tietää:

Eilen Britanniassa julkaistiin puoluejohtajien lausunnot ilmastonmuutoksesta ja koululaisten lakosta. Tässä Labourin, SNP:n, LibDemin, Plaid Cymrun ja Greenin kannat:

https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/mar...

Konservatiivit eivät viitsineet vastata.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Uusin tiede ennuste pohjoisnavan mannerlaattojen törmäämisestä aiheuttaisi taas ilmaston kylmenemistä."

Kannattaa huomioida aika.

Mannerlaattojen liikkuminen on hidas prosessi. Ei nuo miljoonia vuosia kestävät asiat ole oikein ajankohtaista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Maapallo pärjää kyllä. "Save the Planet" on harhaanjohtava slogan. Ihmiset tässä sukupuuttoon kuolevat, jos kehitys saa jatkua.

Ilmakehän CO2-pitoisuus oli joitakin satoja tuhansia vuosia 280 ppm tai hieman alle. Siihen aikaan mahtui jääkausia. Pitoisuus alkoi nousta vasta joitakin vuosikymmeniä sitten ja oli viimeksi katsoessani 410 ppm.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

1000ppm oli paleoseeniaikana että onhan tuo aika raju muutos.

Maapallo toipuu kyllä mutta onhan se tuho sitten vastaavanlaajuinen kuin asteroidi mikä tuhosi dinosaurukset.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #15

Ymmärtääkseni hiilidioksidipitoisuuden nousun on ajateltu nostavan maapallon keskilämpötilaa ja aiheuttavan jäätiköiden sulamista. Lämpötilan nousun voidaan puolestaan olettaa muuttavan totuttua paikallista ilmastoa ja joitain sääilmiöitä ("ääri-ilmiöitä") saattaa esiintyä tulevaisuudessa alueilla, jossa niitä ei olla totuttu aikaisemmin näkemään. Voi olla, että en ole seurannut ihan kaikkea, mutta mistään liitukauden lopun joukkotuhoon verrattavissa olevasta en kyllä ole kuullut. Jäiden sulamiseenkin menee väkisinkin aikaa. En siis panikoisi asian suhteen, mutta päätöksenteossa ilmaston muuttuminen täytyy toki huomioida. Esimerkiksi ydinjätteiden varastointi meren läheisyyteen sellaisessa muodossa, että sitä ei saada tarvittaessa liikutettua turvallisesti muualle olisi yksinkertaisesti tyhmää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #17

"Ymmärtääkseni hiilidioksidipitoisuuden nousun on ajateltu nostavan maapallon keskilämpötilaa ja aiheuttavan jäätiköiden sulamista."

Jos asiaa tutkii poikkitieteellisesti, fysiikka, biologia, astrologia, kemia, paleontologia, geologia... Niin huomataan että maan pinnassa ja alailmakehässä on hiiltä. On havaittavissa, että biosfäärissä oleva hiili sitoutuu kallioperään. Ihan sillä tavalla että kasvit ja eläimet kuollessaan maatuvat ja hiilidioksidia liukenee myös vesiin, että planeetta kymmenien miljoonien vuosien aikajänteellä viilenee. Sitten sitä pääsee takaisin kiertoon tuliperäisellä toiminnalla.

Planeetalla lämpötilaa dominoi se vesi, kun jäässä ollessaan heijastaa auringon energian avaruuteen ja sulana imee itseensä, ja siinä on äärimmäisen suuri lämpökapasiteetti.

Ilmakehässä oleva hiilidioksidi on tavallaan vipu sille. Jos on vähän niin alkaa jäätyä ja jos on runsaasti niin alkaa lämmetä. Ja se hiiliioksidin lämmittävä efekti on hidas, ihan sen veden lämpökapasiteetin takia.

"Voi olla, että en ole seurannut ihan kaikkea, mutta mistään liitukauden lopun joukkotuhoon verrattavissa olevasta en kyllä ole kuullut."

Ilmaston muuttuminen on ihmisen elämään suhteuttuna hidas prosessi. Ei sitä yhden sukupolven aikana oikein huomaa. Ei ne ihmiset siellä Rooman keisarikunnassakaan välttämättä hahmoittanut sitä prosessia millä se hajosi. Sehän kesti satoja vuosia.

Planeetan historiassa ilmaston muuttumiset taas ovat helposti nopeita, ja evoluutio on niihin nähden hitaampi prosessi, joten jos ilmasto muuttuu nopeasti lämpimämmäksi tai viileämmäksi mihin eliöstöt sopeutuneet niin se tarkoittaa joukkotuhoa.

Sitten kun miettii hetken miten me ollaan tähän päädytty ja miten se evoluutio toimii niin sehän tarvitsee niitä valintapaineita ja planeetan historia on täynnä pienempiä ja isompia tuhoja. Homman juju vaan on se, että tuho ei yleensä ole täydellinen vaan jotain jää kitumaan tai sitten tuhoutuu vain osalta alueita ja jää eristyneitä populaatioita jotka sitten pääsevät lajiutumaan.

Huomattavan monesta aiemmasta joukkotuhosta, suurimmistakin sellaisista, näyttäisi ilmaston nopea muutos olevan syynä. Se vaan lähtenyt tavallisesti jostain massiivisesta tuliperäisestä toiminnasta. Se liitukauden lopun tuho asteroideineen oli vähän poikkeava, mutta ei ollut edes pahin.

---

Ilmastonmuutos ei missään nimessä ole nopea prosessi. Itseasiassa ilmastomallit saattavat näyttää että lämpenisi nopeammin kuin mitä todellisuudessa lämpenee jos vaikka ei huomioi oikein tuota veden lämpökapasiteettia tai auringon aktiivisuuden heikkenemistä. Voi siis viedä vuosisatoja.

Mutta sen mikä tekee vakavaksi on se, että nyt on ollaan jo lähellä niitä huippulämpöjä mihin eliöstö on viimeisen miljoonan vuoden aikana sopeutunut. Evoluutio kun on kuin geneettinen algoritmi, se vähän jumiutuu herkästi lokaaleihin optimeihin. Eli mahdollisuudet joukkotuhoon on suuret ja ainakin sitten jos mitään ei tehdä niin sitten se on jokseenkin varmaa.

Ja sen joukkotuhon sitten tekisi muukin kuin se ilmasto. 10 miljardia 70kg petoapinaa mitkä nälissään syö kaiken paljaaksi ja jopa toisiaankin sekä sotivat viimeisistä resursseista, että koko planeetta on kuin pääsiäissaaret silloin kun eurooppalaiset sinne saapui, niin tuohan on se katastrofiskenaario mitä koitetaan välttää.

Olen luottavainen ihmislajin säilymiseen mutta en toivoisi yhteiskuntien romahdusta ja tuollaista tulevaisuutta tuleville sukupolville.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #18

Itse luottaisi luonnon mukautumiskykyyn enemmän juuri hiilidioksidipitoisuuden kasvun osalta. Osalle kasveista matalammat hiilidioksidipitoisuuden ovat hidastaneet kasvua merkittävästi. Näen itse ihmisen edelleen osana luontoa, en luonnon vastavoimana - kaikesta ajattelun korottamisesta huolimatta olemme elollisia olentoja. Luonnon monimuotoisuuden kapenemisen hinnalla maapallolle on kehittynyt laji, joka kykenee halutessaan lisäämään luonnon monimuotoisuutta tieteen avulla hitusessa siitä ajasta, joka evoluutiolla menee. Olemme lähettäneet laitteita toisille planeetoilla ja olemme vuosikymmenten päässä sitä, että maan elämä levittäytyy toiselle planeetalle. Minun on vaikeaa nähdä näitä asioita vastakkaisia luonnon taipumukselle monimuotoistua, levittäytyä mutta myös armottomasti karsia kokonaisia sukuja pois. Meillä on toki taipumus yksilöinä vaalia nykytilaa ja pyrkiä sen säilyttämiseen. Emme kuitenkaan tiedä edes mitä oma maamme on ja ketä täällä tätä menoa asuu 50 vuoden kuluttua.

Minusta on riittävän vastuullista olla tekemättä maaston vastuuttomasti myrkyttämisen (hallitsematon kaivosteollisuus) ja hallitsemattoman pitkän aikaa radioaktiivisen materiaalin tuottamisen (tämän päivän ydinvoima) kaltaisia suoranaisia typeryyksiä ja olla tekemättä liikaa päätöksiä tulevaisuuden ihmisten puolesta. Jo sinä, että selittää miksi suoranaisia lyhyen tähtäimen typeryyksiä ei kannata tehdä on minusta riittävästi tekemistä yhdelle päättäjille ja suhtaudunkin vinosti hymyillen joidenkin toisten ehdokkaiden lupauksiin kasvihuoneilmiön torjumisesta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #19

Uusiutumaton on uusiutumatonta, mutta myös peruuttamaton on peruuttamatonta. Ydinjäte on olemassa, vaikka miten taivasteltaisiin, että olisi pitänyt sitä tai tätä.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #20

Hei, en ehtinyt vastata kommentteihisi aikaisemmin. Olen eri mieltä siitä, että ydinjätteen olemassaolo on peruuttamatonta. Olen sitä mieltä, että nykyisenkaltaisten ydinvoimaloiden lisärakentaminen on yksinkertaisesti tyhmää sen vuoksi, että ne tuottavat hallitsemattoman pitkän ajan radioaktiivista jätettä. Sen lakaiseminen maton alle käsittelemättä sitä on vastuutonta.

Jäte on radioaktiivista niin kauan, että siitä pitäisi huolehtia kallioita murentavien jääkausien ylitse. Jos nykyisellä rakennusteknologialla talot eivät säily homehtumatta kymmentä vuotta, rohkenen epäillä jääkausien kestävän ydinjätteen säilytyksen onnistumista. Nykyinen laki kuitenkin kieltää ydinjätteen viennin turvallisemmille alueille, joten ydinjätesuojiin tulisi kertymään pitkän ajan kuluessa aikamoinen aikapommi seuraavan jääkauden jälkeiselle elämälle.

Nykyiset ydinvoimalat käyttävät vain hyvin pienen osan ydinpolttoaineen energiasta. On olemassa ydinvoimalakonsepteja, jotka käyttävät olemassaolevaa käytettyä ydinpolttoainetta lisäenergian tuottamiseen ja tuottavat lopputuloksena huomattavasti lyhyemmässä ajassa puoliintuvaa ydinjätettä. Negatiivisina puolina näillä teknologioilla on ainakin se, että sen muutaman sata vuotta, kun loppuun käytetty ydinpolttoaine on radioaktiivista, se on hyvin voimakkaasti radioaktiivista. Toinen huono puoli on siinä, että helpoimmat tavat mahdollistavat myös asekelpoisen, joskin aluksi epäkäytännöllisen radioaktiivisen ydinmateriaalin tuottamisen. Tämä asia on ymmärtääkseni kuitenkin ratkaistu hieman monimutkaisemmalla reaktorityypillä ja jättämällä käytetty ydinpolttoaine reaktoriin pahimman radioaktiivisuuden katoamisen ajaksi.

Minusta ainoa tulevia sukupolvia kohtaan aidosti vastuullinen tapa käsitellä ydinjätettä on käyttää se uudelleen uuden sukupolven ydinvoimaloissa, jolloin loppuun käytetty ydinpolttoaine ei enään aiheuta "ikuista" uhkaa. Jo tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen säilyminen radioaktiivisena "ikuisesti" ei siis ole peruuttamaton asia. Jos tätä uudelleenkäyttöä ei tehdä, mutta ydinvoiman käyttö kuitenkin jatkuu, "ikuisesti" radioaktiivisen jätteen määrä tulee kasvamaan ajan myötä hallitsemattoman suureksi. Se ei ole vastuullista tulevia sukupolvia kohtaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Viimeisen kappaleen kierrätysideasi on tietysti hyvä:

https://studio.kauppalehti.fi/fennovoima-olemme-os...

Ydinvoimaratkaisujen peruuttamattomuus säilyy.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"Itse luottaisi luonnon mukautumiskykyyn enemmän juuri hiilidioksidipitoisuuden kasvun osalta."

0,2 gigatonnia ylimääräistä hiilidioksidia vuosittain tuliperäisellä toiminnalla riitti joukkotuhoon.

Ihmiskunta päästää tällä hetkellä 10 gigatonnia vuodessa.

Että ei se tällä vauhdilla kykene mukautumaan. Tarvitsisi pudottaa sadasosaan tai jotain muuta vastaavaa.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #21

Hei, mihin joukkotuhoon viittaat? Wikipedian mukaan niitä on ollut ainakin 54 kappaletta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset