222 - Euroopan Parlamenttiin - Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Ilmastonmuutos: Kuka sulattaa jäät ja meren pinnan nousu.

Edellisessä kirjoituksessani pohdin ilmastonmuutosta. Pohdintaan siitä, mistä jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen voisi johtua voisi lisätä tiedon, että edellisen lämpökauden, Eem-kauden (MI5) lopulla, meren pinta kävi 4-6 metriä nykyistä korkeammalla, johtuen Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jääpeitteiden sulamisesta. Kiihtynyt sulaminen saattaa siis olla, riippumatta syistä, viite siitä, että nykyinen lämpökausi alkaa lähestyä loppuvaihettaan ja voisi siis tapahtua joka tapauksessa, jollakin aikavälillä, riippumatta meidän toimistamme.

Pitkällä aikavälillä rantakaupunkeja ei aikaisempien lämpökausien meren pinnan nousun perusteella pelasta mikään mitä me voimme nyt tehdä. Suomellahan on historiallista kokemusta hitaan meren pinnan vaihtelun vaikutuksesta asutukseen, kun meren pinta edelleen laskee Pohjanmaalla voimakkaasti edellisen jääkauden jääpeitteen painon poistumisesta johtuvan maan kohoamisen vaikutuksen vuoksi. Maan nousu Oulu-Kemi alueella on noin 9mm vuodessa meren pintaan verrattuna, joten meren pinnan kohoaminen ilmaston muuttumisen vuoksi ei ole meillä ongelma pitkään aikaan. Asutus on siirtynyt meren rantaa kohti maan kohoamisen mukana ilman sen kummempia katastrofaalisia seurauksia. Kaipa se asutus voi siirtyä myös pois päin samaan tahtiin? Jotta tämä asia tulisi nyt kerralla selväksi: ICPP ennustaa pahimmassa skenaariossaan ( http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013... ), että meren saattaa nousta jopa metrin 1900-luvun tasosta vuoteen 2100 mennessä. Koska Oulu-Kemi-aluella maa nousee 90 senttimetriä vuosisadassa, koemme sen ennusteen mukaan rannikon jatkava meillä edelleen vetäytymistään ainakin kaikkien nyt elossa olevien ihmisten eliniän ajan.

Hiilidioksidipitoisuuden nykyinen nousu ja sen vaikutukset ovat sitten toinen juttu. Hiilidioksidipäästöt kuvaavat, niiden ilmastovaikutuksista riippumatta, fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja toimivat siis jonkinlaisena suuntaa-antavana mittarina myös mahdolliselle muulle fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamalle saastumiselle. Jääkausien osaltahan hiilidioksidipitoisuuden muutokset ovat seuranneet perässä lämpötilan muuttumista. Yritän tässä fossiilisen energian hölvaamisen puolustamisen sijaan tuoda vain esille, että maailmassa tapahtuu ilmastoon liittyen myös paljon sellaisia asioita, jotka eivät paljoa piittaa meidän aikamme ilmastosankareiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Nekin asiat pitäisi kuitenkin huomioida tuleviin sukupolviin vaikuttavassa päätöksenteossa.

Nämä ovat siis ihan minun omaa visiointia ja huomioita: En väitä tässä yhtään mitään tieteellistä, enkä syy-seuraussuhteita, kun en ole tätä asiaa sillä tavalla tutkinut.

Lisätietona siitä, mihin ajatus lämpötilan luonnollisen kasvun mahdollisuudesta perustuu: "... the slow transition from the Eemian Interglacial to the Weichselian Glacial was marked by a growing instability in vegetation trends with possibly at least two warming events." https://phys.org/news/2010-03-short-periods-typica...
ja
http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=... Kuva kolme, kaksihuippuiset käyrät useamman eri lämpökauden aikana kuvan vasemmalla puolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eikö tuo meri nyt sitten olekkaan sitä 7 tai 20 metriä nousemassa? Näin ainakin ollut jo joidenkin ennusteiden mukaan.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jumalan pelko vaihtui ilmastonmuutospelkoon. Kulttuurievoluutio todellakin toimii.

Kunhan rukoillaan tai tehdään noin ja nuin niin kyllähän me sitten pelastutaan.

Oi siellä jumala, eikun siis luontoäiti, armahda meitä piskuisia syntisiä hyttysenpaskoja.

Ja niin sitten tehtiin noin ja nuin että ping ja pong.

Kului siinä paljon vuosia ja triljoonia eguja valui, kukapa ties minne.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan muuttunut päittemme ulkopuolisessa todellisuudessa, vaikka ei olisi tehty yhtään mitään.

Mitäpä sitä seuraavaksi pelättäisiin, ja minne rahamme kerättäisiin, synnit aina anteeksi ja ihmisillä niin hyvä tahto :Q

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kiihtynyt sulaminen saattaa siis olla, riippumatta syistä, viite siitä, että nykyinen lämpökausi alkaa lähestyä loppuvaihettaan ja tapahtua joka tapauksessa, jollakin aikavälillä, riippumatta meidän toimistamme."

Jääkairausten perusteella lämpökauteen siirryttäessä lämpötilat ovat heti sen jälkeen korkeimmillaan ja trendi sitten kääntyy laskevaksi, tarpeeksi viilennyttyään muljahtaa takaisin jääkauteen.

Nykyinen lämpeneniminen ei tähän oikein sovi kun se viilenevä trendi alkoi jo Rooman rauhan jälkeen.

"Pitkällä aikavälillä rantakaupunkeja ei aikaisempien lämpökausien meren pinnan nousun perusteella pelasta mikään mitä me voimme nyt tehdä."

Merenpinnan nousua pidän pienenä ongelmana tässä kohtaa, ei ole niin lämmintä vielä. Mutta jos antarktis lähtee sulamaan niin sitten se kyllä tekee massiivista kansainvaellusta.

"Kaipa se asutus voi siirtyä myös pois päin samaan tahtiin?"

Merkittävä ongelma on se, että väestö kasvaa ja samanaikaisesti maan pinta-ala, ja erityisesti viljelysmaat kutistuvat. Aika paljon ravinnon tuotannosta tehdään alavilla mailla. Antarktiksen sulaminen tarkoittaisi viimeistään yhteiskuntien ja ihmispopulaation romahdusta.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Juu, jääkairaukset ovat osoittaneet laskevaa trendiä tämän lämpökauden aikana. Vilkaisinkin siitepölytutkijoiden käppyröitä. Sinä jutun lopussa on pari linkkiä, kannattaa vilkaista niitä. Se mihin viittaan on se, että siitepölytutkijoiden käppyrät tuntuvat kuitenkin antavan monessa paperissa kaksihuippuisia tuloksia lämpökausilta.

Katso myös kuvaajaa Eem-kauden lämpötilavaihtelusta:https://books.google.fi/books?id=3OOQnWjEUjQC&pg=PA294#v=onepage&q&f=false kuva 20.4

Kuvasta näkyy, että Eem-lämpökauden aikana lasku ei ollut tasaista. Talvilämpötiloissa löytyy selkeä lähes parin asteen nousu vielä 117000 vuotta sitten, vain kolme tuhatta vuotta ennen lämpökauden loppua. Tällainen nousu saattaa sopivassa paikassa hyvinkin näkyä siitepölypitoisuuden palaamisena aikaisemmalle tasolle. Eem-lämpökausi ajoittui 131 000–114 000 vuotta sitten ja kesälämpötilatkin kävivät taas korkealla.

Nuo kuvaajan piikit eivät tietenkään edusta yksittäisiä vuosia, vaan pidempiä ajanjaksoja, joten tuo mitattu nousu on luultavasti todellakin tapahtunut.

Yksittäisten tutkimusten kuvaajat kuvaavat jonkin tietyn alueen oloja, joten vaikeaa noista on sanoa mitään varmaa, kun en ole tuon alan asiantuntija. Lämpökäppyröistä ymmärrän kylmemmän ja lämpimämmän eron ja että aikajanasta pitä muistaa tarkistaa, mihin suuntaan aika missäkin kuvaajassa juoksee.

Sen verran voisi lisätä, että jos Grönlannin sulamiseen menee joidenkin arvioiden mukaan tällä vauhdilla 12000 vuotta, ei Antarktiksen kokoisen alueen sulaminen voi olla nopeampaa. Koska kukaan meistä ei ole katsomassa lopputulosta, veikkaisin aikaisempien lämpökausien keston perusteella turvalliseksi väittää uuden jääkauden alkavan joka tapauksessa ennen Antarktiksen täydellistä sulamista. Jääkaudella on varmasti vaikutusta ihmispopulaatioon.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kuvasta näkyy, että Eem-lämpökauden aikana lasku ei ollut tasaista."

Totta, vaikea sanoa varmasti. Mielenkiintoinen paperi.

"Sen verran voisi lisätä, että jos Grönlannin sulamiseen menee joidenkin arvioiden mukaan tällä vauhdilla 12000 vuotta, ei Antarktiksen kokoisen alueen sulaminen voi olla nopeampaa."

Grönlannin sulaminen niin nopeus voi muuttua tai siitä tiedetään kohta enemmän kun satelliitit keränneet enemmän dataa, mutta ei se nyt nopeata ole mitenkään. En ole ajatellut kuinka nopeasti se voi sulaa mutta oisko jotenkin verrattavissa siihen miten nopeasti interglasiaaliin siirryttiin mantereiden alueella. Etelämantereella varmasti paljon pidempään.

Hahmoitan myös sen, että sulaminen tapahtuu nopeammin lähellä vettä tai jäätikön ollessa veden päällä merivirtojen takia. En ole niin huolissani merenpinnan nousun nopeudesta mutta se, että jos antarktis lähtee tarpeeksi sulamaan niin sitä tuskin pysäyttää mikään. Vaikutukset sillä ihmiskuntaan olisi aika rajut vaikka aikaa menisikin tuhansia vuosia.

"Koska kukaan meistä ei ole katsomassa lopputulosta, veikkaisin aikaisempien lämpökausien keston perusteella turvalliseksi väittää uuden jääkauden alkavan joka tapauksessa ennen Antarktiksen täydellistä sulamista. Jääkaudella on varmasti vaikutusta ihmispopulaatioon."

Minusta taas vaikuttaa siltä, että jääkausi on peruttu.

Perustan tämän siihen, että auringon aktiivisuus on siirtynyt vastaavanlaiseen tilaan kuin Maunderin minimissä, ja planetaaristen syklien mukaan pitäisi täällä olla vaikutukset viileimmillään ihan just. Sillä perusteella pitäisi lämpötilojen olla matalemmat kuin juuri ennen pikkujääkauteen siirryttäessä.

Hyvässä tapauksessa tuo antaisi vuosikymmeniä lisää aikaa reagoida ja antraktiksen sulaminen voidaan estää, ja saataisiin hoidettua jonkinlainen säätömekanismi että voidaan pitää planeetan globaali lämpötila +/-1 asteen heitolla jokseenkin nykyisessä lämmössä.

Huonossa tapauksessa lämpötilat jatkaa nousua ja sitten karkaa ennätyslukemiin, IPCC:n katastrofiskenaarion mukaan, sitten kun aurinko palaa aktiivisemmaksi.

Jääkausikin olisi parempi kuin tuo huono skenaario koska eliöstö on kuitenkin sopeutunut siihen.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Itse ajattelin aikaisemmin samoin jääkauden peruuntumisen osalta. Sitten mietin asiaa lisää Grönlannin jääkairausten perusteella. En ollut pohtinut tarpeeksi, mitä jääkausi oikeasti tarkoittaa. Kun näin käyristä pitkän aikajakson -50 asteen vuoden keskilämpötilaa, aloin ymmärtää eron jääkauden ja aurinkoisten keväthankien välillä. Maapallo siirtyy perustavanlaatuisella tavalla toiseen, kuivaan ja kylmään tilaan. Emme vielä tunne kaikkea jääkauden syntyyn vaikuttavaa, mutta en usko edes kaiken fossiilisen polttoaineen polttamisen riittävän perumaan jääkausisykliä kun jääkausi on alkaakseen. Muutaman metrin merenpinnan nousu ja vaikka ennustettuakin suurempi lämpötilan nousu olisi pieni hinta maksaa jääkauden perumisestä, koska kun sellainen tulee, meitä tulee olemaan nykyiseen verrattuna valtava populaatio ihmisiä jääkauden pienentäminen resursseja käyttämässä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Se että maapallo vaihtaa tilaansa on aika selkeä tapahtuma.

Se on se vesi mikä dominoi sitä lämpötilaa suurella lämpökapasiteetillaan. Ja sillä, että jää heijastaa energian pois ja sulana ollessaan absorboi lämpöenergian itseensä.

Käytännössä viilentäviä seikkoja tarvitaan tarpeeksi että jäätiköt kasvaa, ja koska kasvavat niin heijasta enemmän valoa pois joten voivat kasvaa lisää seuraavana vuonna. Vähemmän vesipinta-alaa mikä varastoisi sitä lämmintä energiaa joten se siis ruokkii itseään kylmemmäksi. Sama toimii toki toiseen suuntaan kun lämmittäviä seikkoja on tarpeeksi.

Tällä hetkellä ne luonnollisten syklien tuottamat viilentävät asiat ovat lähes täydelliset että jääkauteen siirtymisen pitäisi käynnistyä mikäli ihminen ei siihen vaikuta.

"Muutaman metrin merenpinnan nousu ja vaikka ennustettuakin suurempi lämpötilan nousu olisi pieni hinta maksaa jääkauden perumisestä"

Niin kun se jääkausi oikeastaan peruttiin. 400v sitten oli hyvin paljon viilentäviä seikkoja luonnollisissa sykleissä että jos 400v takaisen ja tämän hetken välissä ei olisi ihmiskunta alkanut poltella fossiilisia ja väestöräjähdys siinä lisäksi, maapallon pitäisi parhaillaan siirtyä jääkauteen. Mielestäni fossiilisten käyttö ollut aivan varmasti hyödyllistä aluksi.

On myös täysin mahdollista että ihmiskunta vaikuttaa ilmakehään enemmän kuin on ajateltu. Sattumalta tuo jääkauden ja lämpökauden välinen vaihtelu siirtyi 41000 vuoden syklistä 100000 vuoden sykliin samaan aikaan kun homidit alkoivat käyttää tulta lämmittääkseen itseään, valmistaakseen ruokaa ja sytyttivät savenneja tuleen riistaa jahdatessaan. Tuota kun ne miljoona ihmistä tehneet kymmeniä tuhansia vuosia, on tuo mahdollisesti voinut vaikuttaa yhdessä enemmän sitoutuneen hiilen kanssa muuttaaksen jääkausisykliä.

Mutta tuo on hypoteesi, ei oikeasti muuta ole kuin se että ajoituksellisesti täysin sama muutos kuin tulen käyttöön siirtymisen ajankohta.

Jääkauden sijasta näemme ennemmin ensi vuosikymmenellä viileitä kesiä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Veden nousun luulisi jo näkyvän. Ei vain vielä rannoilla näy.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Ei nin näy, koska Oulu-Kemi alueella maa nousee edellisen jääkauden kolmen kilometrin paksuisen jääkerroksen aiheuttaman painauman yhä palautuessa 90 mm vuodessa meren pintaan nähden.

Paljonkos sen meren pinnan sitten ajatellaan nousevan? Löysin googlaamalla uudemman ICPP:n raportin vuodelta 2018. Sen mukaan, jos CO2 pitoisuus nousisi 1250 ppm tasolle vuoteen 2100 mennessä (nyt ollaan tasolla noin 412 ppm), meren pinta nousisi eri mallien mukaan Grönlannin sulamisesta johtuen 66 mm - 239 mm vuoteen 2100 mennessä . Etelänapamantereen sulaminen/jäätyminen vaikuttaisi -20 mm - 185 mm vuoteen 2100 mennessä. Miinusmerkkinen luku tarkottaa mahdollisuutta, että Antarktiksen jääpeite itse asiassa paksunee vuoteen 2100 mennessä. Lisäksi asiaan vaikuttaa meren veden lämpölaajeneminen.

Muistutan vielä, että maan nousemisesta johtuva meren pinnan näennäinen lasku Oulun-Kemin alueella on 90 mm vuodessa meren pintaan nähden. 80 vuodessa, eli vuoteen 2100 mennessä maa siis kohoaa vanhaan malliin 7200 mm. Et huomaa meren nousemista nykyisten ennusteiden perusteella tulevaisuudessakaan, koska Oulu-Kemi alueen maannousu kumoaa meren pinnan nousun vaikutukset ainakin kaikkien nyt syntyneiden ihmisten eliniän ajan.

Miten sitten kaukaisemmassa tulevaisuudessa? No, katso raportin sivulta 1188, jossa löytyy arviot vuoteen 2500 asti. Veikkaan, että nämä ennusteet muuttuvat taas parissa vuodessa toisenlaisiksi tutkimuksen edetessä, mutta pahimman käsitellyn skenaarion mukaan (yli 700 ppm hiilidioksidia) veden pinnan nousu saisi muutamassa sadassa vuodessa maannousun kiinni. Maa nousee Oulu-Kemi alueella välillä 2000-2500 sillä 90 mm vuosinousulla laskien noin neljä ja puoli metriä. ICPP arvioi pahimman käsittelemänsä vaihtoehdon tapauksessa merenpinnan nousun olevan jotain kuuden ja puolen metrin hujakoilla.

Edelleenkin, en ole tämän alan tutkija, tulkitsen vain lukemaani.

(https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG... sivut 1165 ja 1178)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tarkoitin maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #10
Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #11

Meren pinta-alan nousu kyllä tosiaankin kumoutuu sillä, että kasvillisuusvyöhykkeet siirtyy että voi viljellä kokoajan paremmin pohjoisessa.

Kyllä ne ihmiset siirtyy vaikka rahaa menee maailman rannikkokaupunkien verran ainakin, eli paljon.

Sanoisin että vuoristojen jäätikköjen sulaminen on vakavampi juttu kun niiden sulamisvesien varassa elää valtava määrä ihmisiä. Makeaa vettä on kuitenkin rajallisesti. Sitten tietysti nämä alavien alueiden vilja-aitat on yksi juttu, kuten Niilin suisto ja jne.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #11

Tämä Nasan käppyrästö kertoo että merien pinnat ei ole nousseet ~3 vuoteen.

https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/imag...

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Ja tietysti piti kirjoittaa tuohon IPCC, ei ICPP :D

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Vähän liian suuria nuo maannousemiset tässä kommentissa. Desimaalivirhe.

https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematie...

Pohjanlahden rannikolla maa voi vielä kohota sata metriä, ellei sitten uusi jääkausi ala taas painaa maata kuopalle. Tuo 100 m, tarkoittaisi, että ei tule meritulvaa pohjanmaalle, vaikka kaikki jäät sulaisivat.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #16

90 mm vuosinousun sijaan kommentissa piti tosiaan lukea 9 mm vuosinousu. Kuten näkyy, minulta menee usein kirjoittaessa kirjaimet väärään järjestykseen, ym. muita vastaavia virheitä. Ilman oppimisongelmia, joiden kanssa joudun selviämään, minulla olisi huomattavasti yli sen 1300 opintopistettä tällä hetkellä.

Siitä huolimatta, 9 mm * 500 vuotta = (laskimella tarkistettuna) 4500 mm = 4,5 metriä, kuten kommentissa lukee ja sitä meritulvaa ei tosiaan Pohjanmaalle tule. Vaikuttaisi siltä, että satumme asumaan sellaisella alueella maailmaa, joka tuntuisi itse asiassa tietyiltä osin hyötyvän ilmaston lämpeämisestä: Maan kohoaminen kompensoi meren pinnan nousun ja kohonnut lämpötila tarkoittaa pidempää kasvukautta ja leudompia talvea. Ilmaston kylmeneminen on meille hankalampi asia.

Voisi ajatella, että meidän alue on tavallaan sopeutunut toistuviin jääkausiin.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no tutkimuksen mukaan jääkaudet syntyy kun laatat törmäävät päiväntasaajalla ja saumakohdista tulee uutta kiviainesta, joka imee ilmasta pois hiili co2. Kiven kalsium ja magneium reagoivat hiilen kanssa. Kaikki vuoristot syntyvät ensin troopposella alueella ja siirtvät sitten toiseen paikkaan. Jääkauden syntymiseen tarvitaan 10 000 km saumaa laattojen törmätessä päiväntasaajalla. Blogi :Jääkaudet ja Päiväntasaaja.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Tutkijan mukaan tuorein jääkauši alko jo 35 milj vuotta sitten. Etelämanner ja muut. Veiksel on vain osa elämää

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Meren pinnan nousu on huono argumentti. Pitäisi olla huolissaan merien tilavuuden kasvusta. Kun maa kohoaa jossakin jääkauden vaikutuksen jälkeen, tarkoittaa se sitä, että jossakin meren pinta nousee vastaavasti sen takia, mutta merten tilavuus ei muutu. Meren pinnan kohoamiseen vaikuttaa moni tekijä. Planktonit kuolleessaan vajoavat pohjalle (mistä muuten fossiiliset polttoaineet on peräisin), jokien ja muiden valumavesien mukanaan tuoma kiintoaines kohottaa merien pintaa. Merien lämpötilan noustessa lämpölaajeneminen ei ole niin merkityksellinen kuin makeanveden lämmetessä, suolapitoisuus kumoaa lämpölaajenemisen.

Viimeksi media loi uhkakuvia, uutisoimalla vesisateista Grönlannissa talviaikaan ja sen aiheuttavan 7 metrin merenpinnan nousun. Uutisoidussa tutkimuksessa sateet on kuitenkin vain Grönlannin etelä- ja lounaisosissa matalilla alueilla, ei siis lähellekään koko Grönlannin alueella. Huomiona, että Grönlannin etelä kärki on samalla leveyspiirilla kuin Suomen eteläisin osa.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Edellistä jääkautta edeltävän lämpökauden, Eem-kauden aikana meren pinta kävi metrejä nykyistä korkeammalla. Grönlannin ja Antarktiksen jäästä suli, ilman ihmisen myötävaikutustakin, enemmän jäätä kun mitä tämän lämpökauden aikana on vielä ehtinyt sulaa. Minusta käsitys, että nykyinen merenpinnan taso olisi jotenkin se "oikea" taso, joka ei ilman ihmisen myötävaikutusta kuuluisi muuttua merkittävästi mihinkään, ei välttämättä ole perusteltu. Meillähän on Suomessa historiallista kokemusta jatkuvasta, hitaasta meren pinnan korkeuden muuttumisesta, eikä se ole johtanut meillä suuriin katastrofeihin.

On siis mielestäni täysin mahdollista, että meren pinta tulee nousemaan jatkossa tapahtuvan sulamisen, luonnollista tai ei, vuoksi nykyisestä ja vaikuttaisi kerrankin olevan perustellusti niin, että tämä meren pinnan nousu ei koske lähitulevaisuudessa meitä. Intergovernmental Panel on Climate Change on esittänyt ennusteita meren pinnan noususta ja kaikki tähän mennessä esitetyt ennusteet jotka olen onnistunut löytämään, viittaisivat siihen, että kaikkien nyt elossa olevien ihmisten eliniän aikana maan kohoaminen Suomessa on nopeampaa, kun Antarktiksen ja Grönlannin sulamisen aiheuttama meren pinnan nousu.

Grönlannin lämpenemisen aiheuttamasta lisäsulamisesta verrattuna edellisen lämpökauden sulamiseen löytyy tietoa täältä:

https://www.researchgate.net/publication/328807404...
ja
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin... Tosiaankin ilmastonmuutospelottelussa on vähän liikaa tuota vedenpinnan nousua ihan kuin se tapahtuisi just nyt.

Ei se oikeasti millään järjellä niin nopeasti tapahdu etteikö ihmiset ehtisi siirtyä ja rakentaa kaupunkeja sivummalle, eikä liikuta meidän sukupolvea millään tavalla.

Mutta prosessina taas se on kyllä jännä, että miten homma etenee satojen vuosien prosessilla.

Pointti vähän se, että Länsi-Rooma hajosi prosessilla joka kesti lähemmäksi 300v että jos sitä suhteuttaa siihen niin millainen maailma vuonna 2300, millainen kansainvaellusaika ja rähinä tulee siitä kun ihmiset on pakotettuja siirtymään kun jäätiköiden sulamisvedet poistuvat (ei juomavettä) tai joku vilja-aitta jää veden alle kuten Niilin suisto ja läjäpäin alavia maita jokien ympärillä. Suuri määrä ihmisiä oikeasti joutuu siirtymään optimaalisemmille kasvillisuusvyöhykkeille ja siellä sitten on kaikennäköisiä rajoja ydinaseita joilla niitä turvataan.

Roomalaiset eivät aikoinaan tiedostaneet sen "ikusen kaupungin" ja keisarinkunnan romahtavan kun prosessi oli niin hidas, mutta ymmärsivät että tulevaisuus on jotenkin tuntematon, pelottava. Turvaa haettiin kaikenlaisista uskomuksista ja uudenlaiset kultit levisivät laajalti. Viimeiset keisarit olivat ilman todellista valtaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset