Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Ilmastonmuutos: Kriittinen katsaus puolueiden ilmasto-ohjelmiin.

Ajattelin, että voisi olla ystävällistä äänestäjiä kohtaan kerätä eri puolueiden ilmastonmuutoksen vastustamiseen tarjoamia keinoja ja tarkastella niitä kriittisesti. Lukekaahan, mitä löysin. Olen kirjoittanut kaksi aikaisempaa blogikirjoitusta, joissa käsittelen aikaisempien lämpökausien aikaista ilmaston lämpenemistä ja kehoitan tutustumaan niihinkin. 

Vihreiden keskeiset keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat perinteisten fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tuulella, maalämmöllä ja biokaasulla, metsien hakkaamisen rajoittaminen ja luonnonsuojelu. Teollisuuden energiatukia poistettaisiin, verotusta käytettäisiin eräänä keinona, hiilineutraalius tulisi vuoteen 2030 mennessä. Mielelläni olisin lukenut arvioita syy-seuraussuhteesta, miten Vihreiden keinojen käyttö Suomessa puolueen mielestä pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen. Missä on syy-seuraussuhden tarjottujen keinojen ja ilmastonmuutoksen pysähtymisen välillä?  Mitkä tarkaan ottaen ovat ne kamalat seuraukset ilmaston muuttumisesta, joihin vihreiden ohjelmassa viitataan?

Keskusta veisi suomalaisten ilmastoinnovaatioita maailmalle. Tämä tarkoittanee yritystukien lisäämistä vientiyrityksille. Kivihiilen energiakäyttö kiellettäisiin 2030 mennessä ja vähähiilistä energiantuotantoa tuettaisiin. Uutta teknologiaa käytettäisiin energian tuotannossa ja paikallista ja pieniin yksiköihin perustuvaa energiantuotantoa suosittaisiin. Hiilineutraalius 2045 mennessä mainittu ja Suomesta halutaan rakentaa energiaa vievä maa. Energian viemisen tavoite hiilipäästöjä nostamatta viitannee epäsuorasti ydinvoiman rakentamiseen. Keskusta korostaa kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on kuitenkin osoittautunut kohtalaisen työlääksi tieksi. Ilmastonmuutoskonferensseja järjestetään ympäri maailmaa. Keskustan Suomelle esittämien toimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen torjunnan välinen syy-seuraussuhde jää jälleen epäselväksi.

SDP:n tammikuussa julkistettu ilmasto-ohjelma lähtee keskustan tavoin korostamaan Suomen muihin maihin vaikuttamisen tärkeyttä. Kulutusta halutaan vähentää ja tuotantoa siirtää pois hiilestä. Hiili mainitaan useassa kohtaa ja hiilineutraalius on heidän keskeinen tavoitteensa. Köyhempiä maita pitäisi tukea ja fossiilisesta energiasta luovuttava, tavoitteena hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kansainvälistä päästökauppaa hehkutetaan ohjelmassa. Sähköautot, raideliikenteen tuki. Biopolttoaineiden sekoittamisvelvoite kotimaan lentoliikenteelle tekisi SDP:n mukaan kotimaan lentoliikenteestä päästötöntä (?) vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen energiakäyttö loppuisi vuoteen 2029 mennessä, polttomoottoriautojen kielto 2030. Teollisuuden energian hintaa tuettaisiin. Ydinvoiman osuuden nousu mainitaan. Syy-seuraussuhde ohjelman toimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen välillä jää edelleen epäselväksi. Hiilinieluja kasvatettasiin hakkurajoituksilla sekä soiden ja peltojen kautta. Kulutustottumuksia ohjattaisiin verotuksella ja verohelpotuksilla. Toteutumatta mahdollisesti jäävä 1,5 asteen tavoite mainitaan perusteena ilmastopolitiikan kiristämiseen. En silti löytänyt ohjelmasta, millä perusteella toteutetut toimet vähentäisivät globaalia ilmastonmuutosta.

Kokoomus aloittaa ilmasto-ohjelmansa nostamalla esille mahdollisimman suuren itsensä toteuttamisen vapauden. Jostain syystä teesi huvittaa minua, mutta eiköhän hymy vielä hyydy. Kokoomus käyttää ilmastonmuutoksesta sanaa "vaarallinen" mutta ilmastonmuutoksen vaarat jäävät silti epäselviksi. Ratkaisujen kauppaaminen kehittyville maille mainittu, hiilineutraalius 2040-luvulla, toisessa kohtaa 2030 luvulla, päästöjen lopettaminen 2050 mennessä. Hiilen hinnoittelun edistäminen, yritystuet, kivihiilen käytön lopetus ja yksityisen öljylämmityksen lopettaminen 2030-luvulla ja päästökauppa mainittu keinona. Suuren mittakaavan geoterminen lämpö ja uusien talojen kulutusjoustoautomatiikka tuotu esille. Kokoomus ajaa uusien autojen verotuksen siirtämistä kokonaan hankinnasta polttoaineen käytön verotukseen, eli todella merkittävää polttoaineiden hinnan nostoa. Kotimaan lentoliikennettä kokoomus vähentäisi raideliikennettä vahvistamalla. Kaupunkien liikennettä säädeltäisiin kaavoituksella. Ruokaa verotettaisiin ympäristöperusteisesti. Vesistöjen rehevyyttä vähenetään pyytämällä Itämerestä kalaa. Hiilinieluina toimivien metsien arvoa tulisi nostaa. 1,5 asteen lämpeneminen mainittu syynä tehostaa toimenpiteitä. En löytänyt ohjelmasta, millaisia vaikutuksia esityksillä olisi toteutettuna globaaliin ilmastonmuutokseen.

Perussuomalaisten ilmasto-ohjelma veisi suomalaista ilmasto-osaamista maailmalle (yritystuet?). Perussuomalaiset huomauttaa ohjelmassaan Suomen osuuden kansainvälisistä hiilidioksidipäästöistä olevan luokkaa 0,1 prosenttia ja kertoo tämän kuvaavan sitä osuutta ongelmasta, jonka voimme ratkaista suoraan. Turpeen nostolla halutaan turvata metsäteollisuuden puun saantia, kivihiilestä ei luovuta, uusiintuvan energian tuotantotuet poistettaisiin. Perussuomalaiset vähentäisi autoveroa ja polttoaineen verotusta. He kiinnittävät huomiota laivaliikenteen saasteisiin ja verottaisivat lentopolttoainetta. "Ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, jota on ratkaistava ensisijaisesti energiantuotannon ja maailmankaupan rakenteellisilla muutoksilla." En löytänyt tästäkään ohjelmasta, miten energiantuotannon ja maailmankaupan rakenteelliset muutokset hillisisivät ilmastonmuutosta.

Siniset torjuisi ilmastonmuutosta, "maailmanlaajuista ongelmaa", lähinnä viemällä suomalaista päästöteknologiaa. En löytänyt arviota toimenpiteen vaikuttavuudesta.

Sitten kritiikkiin. Jos näistä ylevistä tavoitteista pitäisi kaivamalla kaivaa jotain kritiikin aihetta, niin itse en oikein ymmärrä hiilen sitomista metsiin. Kun metsä hakataan, tilalle kasvaa suurin piirtein saman kokoinen metsä. Hakattu puu poltetaan tai lahoaa pitkällä aikavälillä, mutta hiili päätyy joka tapauksessa takaisin ilmakehään. Suojeltu alue siis päätyy lopulta tasapainoon, jossa se ei sido vapauttamaansa enempää hiiltä. Metsät eivät siis ole pohjaton säiliö, vaan metsiin jätetty puu lahoaa ja hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Olemassa olevien metsien suojelu ei siksi riitä lisähiilen merkittäväksi sitomiseksi. Metsien ulkopuolisen hiilen käytön huomioivan hiilineutraaliuden saavuttaminen metsien avulla tarkoittaisi siksi jatkuvaa ja nopeaa metsäpinta-alan nostoa. Tätä ei kuitenkaan vaikuta tapahtuvan. Toisaalta, puu voi säilyä lahoamattomana suon pohjassa tuhansia vuosia.  Jos hiiltä olisi pakko sitoa, voisimme luoda toimivan hiilinielun hakkaamalla metsistä kaadetut tukit syvälle soiden pohjiin tai merien ja järvien hapettomiin syvänteisiin. Tämä hiilidioksidipitoisuuden torjumista vastustava toimenpide kuitenkin sitoisi ilmakehän hiiltä pitkällä aikavälillä tehokkaammin, kuin yksikään puolueiden ohjelmissa annettu metsänhoidollinen suositus. Lahoava ja poltettu, jalostettu puu vapauttaa aina hiilensä ilmakehään.

Monessa ohjelmassa maalailtiin sen kummemmin määrittelemättömiä uhkakuvia. Olisi ollut hyvä saada konkretiaa. Kuulutan faktaa pöytään: Mitkä, tarkkaan ottaen, ovat ne kamalat seuraukset, joita meille ilmaston muuttumisesta seuraa?

Lisäksi, monen puolueen ohjelma toisti samoja keskeisiä asioita: Polttomoottoriautoista luopumisen aikataulua,  kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista luopumista, vientiteollisuuden tukemista, hiilidioksidipohjaista energiaverotusta, vaikuttamista toisiin maihin,  biopolttoaineita, energian käytön verottamisen kasvattamista ja globaalina esimerkkinä toimimista. Kaikki ratkaisut nojasivat siihen, että ainoa keino säädellä ilmaston lämpenemistä on hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen. On kuitenkin tutkittua faktaa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on vain yksi ilmaston muuttumiseen vaikuttavista tekijöistä. Siksi toimenpiteiden vaikutusten arvionti olisi valtavan tärkeää tuoda esille. Muuten äänestäjän on mahdotonta arvioida toimenpiteiden hinnan ja hyödyn välistä suhdetta.

Entäpä jos olisikin niin, että maapallon globaali ilmasto tulee joka tapauksessa, ihmisen aiheuttamista muutoksista riippumatta, muuttumaan?  Entäpä jos yksikään näiden puolueiden tarjoama keino ei pysty vaikuttamaan merkittävästi ilmaston muuttumiseen puoleen taikka toiseen? Vaikka näitä vaaleja on laajasti markkinoitu ilmastovaaleiksi, suosittelen tarkkaan tutustumaan ehdokkaiden kykyyn ymmärtää, mistä tässä asiassa on kysymys. Kysykää toimenpiteiden ja niistä seuraavan hyödyn merkitystä suhteessa ilmaston luonnolliseen vaihteluun, kun on selvää että pystymme vaikuttamaan vain hyvin pieneen osaan ihmisen vaikutettavissa olevasta osasta ilmaston muuttumista. Onko meillä taipumus liioitella omaa mahdollisuuttamme vaikuttaa luontoon?

Tarkoitus ei pyhitä keinoja ja hyödyttömät toimenpiteet eivät muutu hyödylliseksi, vaikka ne tehtäisiin hyvässä uskossa ja tarkoituksessa. Ottakaa itse selvää asioista. Tutustukaa myös ilmastokriitikoiden esittämään dataan ja vaatikaa tieteellistä näyttöä sekä asioiden puolesta ja vastaan ja lopuksi tehkää päätöksenne tutkittuun tietoon perustuen itse. Saatatte yllättyä siitä, kuinka kiehtova ja mielenkiintoisen monimutkainen asia maapallon ilmaston muuttuminen kautta aikojen itse asiassa on. Siihen liittyy niin Suomen nälkävuodet, jääkauden megafaunan tuhoutumien, kuin Grönlannin eurooppalaisasutuksen tuho. Ihmiskunta on nähnyt myös jääkauteen liittyviä yli sadan metrin muutoksia meren pinnan tasossa ja selvinnyt niistä. Ilmaston ikuisesti muuttumatonta puolustettavissa olevaa normaalitilaa ei ehkä olekaan olemassa. Historia kertoo mielenkiintoista tarinaa, vaikka joskus tuntuukin että ilmaston muuttumiseen on aina liitetty merkityksiä, jotka eivät asiaan liity. Kriittinen arvioija voisi pohtia sitäkin, minkälaiset muutokset ovat Suomelle edullisia ja minkälaiset eivät.

Tutkimus etenee koko ajan ja uudelle tiedolle pitää antaa mahdollisuus tulla arvioiduksi. Hiilidioksidipäästöt toki kertovat muustakin saastumisesta, mutta hiilidioksidi ei ehkä ole se paha kaikista, jota vastaan ympäristöasioissa kannattaisi taistella. Vaikka hiilidioksidipäästöjen määräkään ei ole kansainvälisen yhteisön hallittavissa, se ei edes ole ainoa ilmaston lämpeämiseen vaikuttava ihmisen kontrollissa oleva tekijä. On olemassa paljon ympäristöasioita, joihin poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa tehokkaammin. Itse pidän ympäristön saastumista vastaan taistelemista merkittävänä asiana. Ilmaston muuttumattomuutta ei kuitenkaan kukaan pysty takaamaan, koska siihen vaikuttaa niin moni täysin ihmiskunnan kontrollin ulkopuolella oleva tekijä. Kaikkia emme ehkä vielä edes tunne.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Ilmastokatastrofia ennustavat kiinnittävät kaiken huomion, tai haluavat ainakin, vain yhteen kasvihuonekaasuun, hiilidioksidiin. Liekö taustalla kauhukuva Venuksesta, siellähän on riittävän lämmintä lyijyn sulattamiseen, mutta moniko näistä "kauhunmaalareista" tietää paljonko Venuksen ilmakehässä on CO2:a, eli noin 96 %:a, siihen meillä on vielä hieman matkaa.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Venuksen lämpötilaan vaikuttaa myös ensisijaisesti kaasukehän paine, joka on keskimäärin Venuksen pinnalla 92 baria. Hiilidioksidin osuudella Venuksen kaasukehässä ei ole juuri mitään merkitystä kaasukehän massan rinnalla. Tätä voi verrata Marsin kaasukehään, josta lähes sama osuus eli 95 % on hiilidioksidia, mutta kaasukehä on moninverroin harvempi ja paine pinnalla on vain 6 millibaria.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Venuksen lämpötilaan vaikuttaa myös ensisijaisesti kaasukehän paine, joka on keskimäärin Venuksen pinnalla 92 baria."

Näinhän se ilmeisesti on mutta sitä taas ei saa tuoda esiin, kyllä se on hiilidioksidi joka sitä lämpöä nostaa piste Eikä siitäkään saa puhua mitään, että lämpeneviä kausia on mitattu olevan muillakin planeetoilla, tai sitten jos niihin voidaan jotenkin liittää ihmisten aiheuttamat co2 päästöt, niin syyllisiähän me olemme Marsilaisten ongelmiin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Väite, että paine aiheuttaisi Venuksen kaasukehän lämpötilan, on roskaa. Kaasukehän lämpötila on tasapainossa, kun sisään ja ulos säteilevän energian määrä on sama. Venuksen lämpötila on korkea, koska sen kaasukehä blokkaa ulossäteilyä (=kasvihuoneilmiö).

Marsin kasvihuoneilmiö on heikko, koska kaasua on absoluuttisesti vähän ja alhaisen pintalämpötilan takia suhteellisesti suurempi osa ulossäteilystä osuu CO2:n absorptioalueen ulkopuolelle kuin Maassa tai Venuksessa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #11

Härkönen on täällä näköjään jo kauan tunnetun kaasujen tilayhtälöä kumoamassa.
Nyt pitää saada perusteluja aika paljon. Areena on sinun. Jos niitä ei tule, olet valehtelija ja väärän tiedon levittäjä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #13

Kyllä se näyttövastuu olisi väitteen esittäjällä.

Kaasujen tilayhtälöstä nimittäin ei voi yksin johtaa planeetan lämpötilaa.

PV=NkT

N ja T ovat samalla puolella.

Voi olla korkea lämpötila ja pieni tiheys, tai matala lämpötila ja suuri tiheys, paineen ollessa sama.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #14

N ja k ovat vakiota.
Paine on suoraan verrannollinen lämpötilaan. Eikö edes ensimmäisen asteen yhtälö ole halllinnassa?

Sinä väität ettei paineella ole mitään merkitystä.

Puhumisen tiheydestä voisit jätää muuhun yhteyteen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #15

N ei ole vakio vaan molekyylien määrä tilavuudessa V

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #16

Nyt olet jo muuttamassa venuksen kaasukehän tilavuutta.

1 mooli kaasua sisältää Avogadron vakion N verran kaasun molekyylejä 6,022∙10exp23 1/mol.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #17

Se, että Venuksen pintalämpötila on pääasiassa seurausta kasvihuoneilmiöstä ei ole yksityisajatteluani, vaan ihan yleistä tietoa, mihin voit tutustua vaikkapa wikipediassa.

Sensijaan väitettä, että se olisikin seurausta paineesta, ei kukaan ole perustellut mitenkään. Sehän tarkottaisi, että Venus ei jäähtyisi, jos se vaihtaisi paikkaansa vaikkapa Marsin kanssa.

Saat ihan vapaasti syyttää minua valehtelijaksi, sinultahan se käy.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #19

Sinulla on kyllä fysiikan teoria aivan hukassa. Koitappa nyt sisäistää seuraavaksi, kun tämän äskeisen ehkä opit, että kolmeatomiset kaasumolekyylit ei ole lämmönlähteitä.

Kyseessä ei ole seuraus, vaan kaasuihin liittyvä ominaisuus.

Wikipedia nyt on huonoin mahdollinen tietolähde. Eikö sinulle ole sen toiminta periaate tiedossa?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #11

"Marsin kasvihuoneilmiö on heikko, koska kaasua on absoluuttisesti vähän ..."
Kun Maa-planeetalla on absoluuttisesti vain kymmenesosa tai vähemmän hiilidioksidia kaasukehässä planeetan pinnan neliömetriä kohti Marsiin verrattuna, niin onko tästä pääteltävä jotain?

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Venuksen suhteen kannattaa huomioida myös se, että planeetta ei sijaitse aurinkokunnan elinkelpoisella vyöhykkeellä. Sen kuuluu siksi sijaintinsa puolestakin olla liian kuuma elämälle. Elinkelpoinen vyöhyke, tai Circumstellar Habitable Zone (CHZ) on se alue tähtien ympärillä, joilla sijaitsevien planeettojen voidaan ajatella olevan potentiaalisesti elämälle sopivia. Mars ilmeisesti sijaitsisi tällä vyöhykkeellä. Vyöhykkeen laajuudesta on toki useita näkemyksiä, mutta suurin osa vuoden 1970 jälkeen asiaa pohtineista on päätynyt siihen, että Venus on nykyään juuri ja juuri elinkelpoisen vyöhykkeen ulkopuolella.

Tämähän ei tietenkään tarkoita, että planeetta olisi välttämättä aina ollut liian kuuma elämälle. Vähän puhuttu tosiasia on, että aurinko kuumenee koko ajan. Hyvin pitkän ajan päästä elinkelpoinen vyöhyke siirtyy Maan radan ulkopuolelle ja Mars muuttuu lämpötilansa puolesta entistä suotuisammaksi elämälle. Tällä tiedolla ei sitten ole minkäänlaista käytännön merkitystä meidän elämässä, eikä sen perusteella ole syytä verottaa ketään.

Meidän mahdollisuudet saada ikinä selville, onko Venuksessa ollut elämää ovat heikot. Kuitenkin, ajatusleikkinä voisi todeta, että paras mieleeni tuleva keino elämälle selvitä planeetan siirtymisestä pois elinkelpoiselta vyöhykkeeltä olisi evolvoida sellaista älyllistä elämää, joka kykenee avaruuslentoihin. Samoin paras tapa varmistaa diversiteetti on kehittää elämää, joka kykenee muokkaamaan perimää. Ehkäpä ihminen ei olekaan kaiken itseruoskinnan ansaitseva planeetan syöpä, vaan positiivisesti ajatellen, evoluution tapa varmistaa elämän säilyminen ja monimuotoisuus myös hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa ja silloin, kun evoluutio on liian hidas vastaamaan ympäristön muutoksiin?

Edit: Ja olen käynyt joskus astrobiologian kurssin sekä yhdistellyt Marsin IR-kuvia veden etsimiseksi sieltä, mutta kiistän välittömästi kaiken tieteellisen pätevyyteni tämän asian suhteen. Nämä ovat vain ajatuksia, eivät tieteellistä tekstiä.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Niinpä. Äänestäjää kiinnostaa se miten tuleva hallitus ja eduskunta tulevat vaikuttamaan käytössä olevan rahan määrään, siis tuloverotukseen ja käytössä olevan rahamäärän riittävyyteen jokapäiväisessä elämässä -siis välilliseen verotukseen - ja jokapäiväisen elämän vaikeutumiseen lisääntyneen sääntelyn ja rajoitusten takia.

Yksikään suurempi puolue ei ole pömpööseissä "Ilmasto - näin pelastamme maailmaa" -vaalipuheissaan tarjonnut muuta kuin lisää veroja, kieltoja ja rajoituksia sekä tukiaisia tietyille yrityssektoreille. Ja tuet tietysti maksatetaan veronmaksajilla.

Näissä puolueissa ei ilmeisesti ole lainkaan ekonomisteja jotka voisivat laskea ehdotettujen toimenpiteiden kustannukset kansantaloudelle ja sitä kautta veronmaksajille. Tai sitten ko. puolueet ylenkatsovat ja halveksivat äänestäjiään.

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, kannattaa katsoa kenelle äänensä antaa.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Minua hieman harmittaa tässä sodassa hiilidioksidia vastaan se, että samalla panostuksella olisi saatu aikaan jo paljon muita ympäristön kannalta hyödyllisiä asioita. Esimerkiksi otsonikerroksen pelastamiseksi tehty kansainvälinen CFC-kemikaalien käytön kieltävä sopimus on vanhojen autojen ilmastointikoneiden huollon vaikeuttamisen lisäksi itse asiassa toimimassa ja korjaamassa otsonikerrosta. Niin, tai sopimus on toiminut ainakin siihen asti, kun joku Kiinassa päätti, että sopimus ei koske heitä... https://yle.fi/uutiset/3-10274691

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Antero: "Minua hieman harmittaa tässä sodassa hiilidioksidia vastaan se, että samalla panostuksella olisi saatu aikaan jo paljon muita ympäristön kannalta hyödyllisiä asioita."

Juuri näin - juuri tämä on ollut Ilmastofoorumin pointti vuodesta 2007, mutta vastakaiku on ollut aika hiljaista.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Hyvä kirjoitus! Oletko jo tutustunut sivuun Hiilipeloton Suomi? Ja olisiko meidän syytä lisätä sinunkin esittelysi tälle Ilmastofoorumin vaalisivulle?

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Ilmastofoorumi on toki minulle tuttu. Olen toistaiseksi vähentänyt osallistumista Facebook-foorumien keskusteluun ja poistanut itseni monesta ryhmästä, koska Facebook on alkanut tulkita kommenttini sillä foorumilla spämmiksi. Ei ole järkeä osallistua sellaiseen keskusteluun, jonka joutuu jättämään heti kesken, kun vastaukset eivät mene läpi. Johtuisiko tämä siitä, että joku kommentteihini tyytymätön on ilmiantanut ne spämminä? No, joka tapauksessa poistin itseni myös Ilmastofoorumilta sen jälkeen, kun kommenttini eivät enää menneet läpi.

Lisätkää vain, joskaan en mielelläni määrittele itseäni ilmastoskeptikoksi.

Minusta skeptisyyden korostaminen antaa kuvan, että epäileminen olisi jotenkin se päätarkoitus. Kun jotain tieteellistä teoriaa aletaan tukemaan kiistattomana totuutena, ratsastamaan sillä politiikassa ja maalailemaan sen puolustamiseksi tarkemmin perustelemattomia tutkimukseen pohjautumattomia uhkakuvia, ei tarvitse määritellä itseään skeptikoksi jos epäilee, että pitkällä tähtäimellä tästä ei seuraa mitään hyvää. Varsinkaan kun on selvää, että uhkakuvien torjumiseksi esitetyt toimenpiteet ovat lähes tehottomia.

En tiedä aiheutuuko nyt havaittu ilmaston muuttuminen ihmisestä vai ei, mutta tiedän että ilmastoa ei ole hakattu kiveen. Ennen seuraavaa jääkautta sulaa vielä paljon jäätä ja lämpö todennäköisesti käy korkeammalla ihan luonnollisistakin syistä. Tälle luonnolliselle ilmaston vaihtelulle ihminen ei tule voimaan juuri mitään, vaikka eläisi kuinka säästeliäästi ja hyveellisesti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Muutama lyhyt kommentti:

On totta, että puolueohjelmissa ei ole erikseen lueteltu ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja. Tämä on ihan ymmärrettävää, tuskin vaikkapa tupakanpolton rajoituksiin tähtäävissä ohjelmissa erikseen tarvitsee luetella haitat, joita tupakointi aiheuttaa. Jos kirjoittaja on todella näistä asioista epätietoinen, kirjallisuutta kyllä löytyy.

Nuori metsä on hiilinielu, vanha metsä on hiilivarasto. Suomen metsät pääasiassa ovat nuoria.

Kriitikoiden esittämään 'dataan' on kyllä tutustuttu. Se todellakaan ei vakuuta.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Kyllä se nyt minusta olisi aika oleellista kertoa äänestäjälle, mitä hän saa puolueiden ilmasto-ohjelmien hinnalla. Tupakanpolton haitat on tieteellisesti todistettu. Ilmaston muuttumisen suhteen asia ei ole niin yksiselitteinen. Jos kirjallisuutta kerran löytyy, auttaisitko minua ymmärtämään näkökantaasi perustellen sitä lähteillä? Lupaan ottaa asian vakavasti.

Miksi puolueet eivät kerro, mitkä nämä "vaarallisen" ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomelle heidän visionsa mukaan ovat? Minusta omien tavoitteiden perustelu tarkemmin määrittelemättömillä uhkakuvilla on vastuutonta.

Olen itse siinä käsityksessä, että monet lämpötilan nousun vaikutuksista olisivat itse asiassa Suomen kilpailukykyä ajatellen positiivisia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Minä nyt kuitenkin odotan puoleilta linjauksia, millä vakavuudella ja millä keinoin ne ovat valmiita ympäristönsuojeluun. On mahdollista, että ilmastonmuutos ainakin alkuun kohtelee Suomea lempeämmin kuin montaa muuta paikkaa. Olisi kuitenkin perin itsekäs ajatus, että meidän ei tarvitsisi osallistua ilmiön torjumiseen, koska meillä ei ole hätää.

Pitkällä tähtäimellä taas voittajia ei ole, vaan kaikki häviävät.

Moniin uhkiin tietysti liittyy epävarmuuksia. Esimerkiksi, mitä tulee tapahtumaan Suomen metsille kun kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät mutta puut eivät voi siirtyä? Kukaan ei tiedä. Mutta järkevämpää olisi jättää riski ottamatta.

Seurauksia on lueteltu nyt ainakin täällä.
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutuk...

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #24

Selasin ilmasto-opasta. Edelleenkin on epäselvää, miten mikään minkään puolueen ohjelmassa oleva toimepide vaikuttaisi pätkän vertaa oppaassa mainittuihin ympäripyöreisiin vaikutuksiin, sinun sanoin "riskin ottamiseen." Lisäksi huomio kiinnittyi siihen, että missään ei taaskaan ole sanottu, milloin näitä "vaarallisia" (Kokoomuksen ilmasto-ohjelman käyttämä adjektiivi) vaikutuksia olisi lupa odottaa.

Ilmasto ei ole kiveen hakattu asia ja se muuttuu myös luonnollisesti. Teknologiaa, jolla ilmastoa voisi muuttaa mieleisekseen ei ole olemassa, joten kaikki lupaukset ilmastonmuutoksen estämisestä ovat mahdottomia pitää.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Unohtamatta että suomen metsissä on puuta tällä hetkellä enemmän puuta kuin sata vuotta sitten...ihan vain sen takia kun puuta ei enään käytetä lämmitykseen

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ilmastonmuutoksen ja ympäristötuhojen aiheuttaja on löytynyt, se on yksilö. Syyllinen olet juuri SINÄ. Ei järjestelmä, kapitalistinen järjestelmä, joka perustuu mahdollisimman suureen tuotantoon ja voittoon.

Lihaa kuskataan Suomeen voiton takia, ei siksi, että Suomessa ei olisi syötävää.

Puhtaan ilman markkinamiehet hierovat jo käsiään. Ihminen kulkee kohta happipullo selässään.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Suomi ei kykene hillitsemään ilmastonmuutosta, mutta me voimme kyllä vähentää saastumista ja parantaa luonnon ekologista tilaa omalla maaperällämme. Metsiä hakatessa pitää myös ottaa huomioon näiden alueiden monimuotoisuutta, sillä vähenevä monimuotoisuus pienentää myös ruokasatoja. Valumia vesistöihin voidaan myös vähentää. Näistä kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut, hiilidioksidi on ainoa mikä kiinnostaa mediaa ja poliitikkoja ympäri maailman.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset