Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Maksullinen pysäköinti - jäänne ajalta, jota ei enää ole

Yhteisten resurssien oikeudenmukainen jakaminen on aina ollut hankalaa. Garrett Hardin pohti asiaa kuuluisassa esseessään "Tragedy of the Commons." Yhteismaan ongelmana tunnettu pulma seuraa siitä, että ilmaiset resurssit tulevat käytetyksi nopeimmin ne käyttöön ottavan tahon toimesta, mutta kustannukset resurssien ylläpidosta jakautuvatkin sitten kaikille.  Yksittäisen käyttäjän kannattaa siis käyttää ilmaista resurssia niin paljon kuin vain on mahdollista, oli se järkevää tai ei, koska muut joka tapauksessa maksavat viulut. Palaan käsitteeseen vielä myöhemmin toisessa blogikirjoituksessa.

Maksullinen pysäköinti on hyvä esimerkki yrityksestä ratkaista yhteismaan ongelma. Laittamalla pysäköinti maksulliseksi estetään nopeimpia autonomistajia valtaamasta keskustan parkkipaikkoja asuntoautoillaan. Maksullisuus myös aiheuttaa pysäköijälle tarpeen minimoida parkkipaikan käyttöaika, jolloin myös muut voivat käyttää parkkipaikkaa kauppojen aukioloaikana. Tässä ratkaisussa on kuitenkin eräs sisäänrakennettu ongelma: Aikaisemmin kaikilla oli varaa suhteellisen matalaan parkkimaksuun. Tämä aika on nyt kaukaista menneisyyttä. Kaikille sama parkkimaksuhinnoittelu aiheuttaa vuosien hinnankorotusten jälkeen eri tuloluokista tuleville ihmisille eri suuruisen resurssin ylikäytön estovaikutuksen. Toiselle halpa parkkimaksu onkin nykyään toiselle käyttöä estävän kallis. Tuloerojen kasvaessa ja parkkimaksujen noustessa ollaankin siis tilanteessa, jossa parkkimaksut eivät enää huolehdi yhteisten resurssien tasa-arvoisesta jakamisesta, vaan suuntaavat resurssien käyttöä pois matalatuloisilta käyttäjiltä suurituloisten käyttäjien hyväksi.

Esimerkiksi Oulussa on jo kauan ollut poliittista vääntöä tienvarsipysäköinnin kieltämiseksi kokonaan ja autojen ohjaamiseksi parkkin kaupungin alle rakennettuun parkkihalliin, Kivisydämeen.  Itse en ole tämän ajatuksen ylin ystävä, koska Oulun keskustassa asuvana pienituloisena tämän suunnitelman kustannusvaikutukset minulle olisivat ylivoimaisen suuret. Kivisydämen hinnaston mukaan kuukausipysäköinti maanantaista sunnuntaihin sopimuksella maksaa tällä hetkellä 200 euroa kuukaudessa. Vaikka autojen häätäminen kadulta täyttäisikin jonkinlaisen paikallisen ympäristöparatiisin tunnusmerkit, minun tapauksessani maksu tekisisi auton käytöstä järkyttävän kallista tuloihini nähden, lisäten auton käyttökuluja 2400 eurolla vuodessa.  Tässä ei ole kyse enää yhteisten resurssien jakotavasta, vaan selkeästi olemassa olevien resurssien suuntaamisesta suurituloisille.

Uusi teknologia tarjoaisi mahdollisuuden kehittää pysäköintimaksujen tilalle reilumpiakin tapoja yhteisten pysäköintiresurssien oikeudenmukaisemmaksi jakamiseksi. Parkkipaikkojen ylikäyttöä voitaisiin valvoa tietojärjestelmän avulla ja puuttua maksuin vasta paikkojen perustelemattomaan väärinkäyttöön. Nykyinen pysäköintimaksujärjestelmä onkin mielestäni suorastaan kivikautinen. Maksullinen pysäköinti on minusta aivan rehellistä liiketoimintaa. On kuitenkin perin selvää, että yhteiskunnassa toimimisen kannalta tarpeelliselle pysäköinnille, kuten kaupunkien keskustoihin pysäköinnille, pitäisi tarjota lain voimalla myös ilmainen, yhteiskunnan kahtiajakautumista rajoittava vaihtoehto. Jos minut valitaan eduskuntaan, teenkin kaikkeni sen eteen, että asiointia varten tarpeellinen pysäköinti kunnan tai valtion omistamille parkkipaikoille muuttuisi lähtökohtaisesti maksuttomaksi ja että resurssin väärinkäyttö estettäisin pysäköintimaksun sijaan teknisellä ratkaisulla.

Keskustapysäköinnistä ei saa muodostua uutta yhteiskunnan kahtiajaon välinettä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Yleisemmälle tasolle mennäkseni pienituloisia pitäisi ideaalisesti päästä päättäjiksi edes puolet osuuttaan vastaavasta määrästä, mutta olettaisin, ettei näin ole. Toisekseen sitten kansanedustaja ei ole pienituloinen, mutta ehkä menneisyys säilyy muistissa jonkin aikaa.

Annettu pysäköintipaikkaesimerkki tuo mielestäni esille sitä, etteivät suurituloiset tai autottomat ympäristöintoilijat ymmärrä, mitä kiusaa he tekevät.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Pienituloisten pääseminen päättäjiksi on monen mutkan takana. Suurien puolueiden listalle pääseminen vaatii joissain tapauksessa kohtalaisen korkean, useamman tuhannen euron suuruisen kynnysrahan. Koska pienituloisilla ei ole tähän kynnysrahaan varaa, karsinta hyvätuloisten ja pienituloisten välillä tapahtuu usein jo ennen vaaleja. Karsinta varallisuuden perusteella on puolueen kannalta rationaalista toimintaa, koska varallisuus ennakoi ehdokkaan kykyä saada vaalirahoitusta. Vaalirahoitus taas vaikuttaa mainostukseen ja mainostus vaikuttaa äänimäärään.

Esimerkiksi kooltaan ja äänimäärältään alueellisesti merkittävän Keskustan listalle minulla ei olisi ollut varallisuuteni puolesta mitään asiaa. Toisella diplomi-insinöörillä, alun perin yrityskaupoissa ansioituneella Juha Sipilällä taas listalle pääsyssä ei ollut aikanaan mitään ongelmia. Toisaalta, oma kykyni saada ulkopuolista vaalirahoitusta on ollut tähän mennessä nolla, eli mitään en ole saanut. Sipilän kyky hankkia vaalirahoitusta oli varmasti aivan toista luokkaa.

Toisaalta, oma varallisuuteni ei riitä mainontaan ja olen siis 7*:n kokonaismenestymisen kannalta siinä mielessä huono valinta ehdokkaaksi. Osaamiseni, kokemukseni yliopisto/ylioppilaskuntapolitiikan kautta ja poikkeuksellisen laajan koulutukseni tuoma tietämys ja ymmärrys asioista sinänsä kilpailevat kyllä nähdäkseni hyvin alueen muihin ehdokkaisiin verrattuna eduskuntatyössä menestymistä ajatellen. En välttämättä mene ihan niihin kaikkiin lobbareiden vedätyksiin mukaan, kun minulla on koulutus ajatella omilla aivoillani.

Olen ollut aikanaan säätutkaprojektissa, digitaalista holografiavideota tutkiessani ja puukaasugeneraattorin tuotekehityksessä ihan mukiinmenevillä palkoilla, ennen vuotta 2013. Luulisin, että nykyinen käsitykseni tuloerojen merkityksestä ei kyllä useamman vuoden köyhäilyn jälkeen ihan heti kansanedustajan palkoilla unohtuisi.

Valintani on tällä hetkellä vielä kokonaan tämän blogin ja äänestäjältä toiselle kulkevan tiedon varassa. Olenkin kiitollinen Paavo Väyryselle mahdollisuudesta tarjota osaamistani äänestäjien valittavaksi eduskuntaan.

En yleistä kaikkiin, mutta nähdäkseni ainakin joukko ympäristöintoilijoita ymmärtää oikein hyvin aiheuttamansa kiusan, mutta kuten kovin monessa asiassa, hyvä tarkoitus pyhittää keinot. Itsehän vakaumuksellisista syistä autoton ihminen ei parkkeerauksen vaikeuttamisesta kärsi ja ehkä ajattelee autoilijaille seuraavien vaikeuksien olevan ylhäältä tuleva ja oikeutetu seuraus synnin teosta, heidän käsityksensä mukaan ympäristöä vahingoittavasta ja maapalloa vahingoittavasta toiminnasta. Osa suurituloisista näemmä puolestaan mieltää rahan välineellisen merkityksen hieman toisella tavalla ja heidän näkökulmastaan 200 euroa merkitsee kaikille absoluuttisesti samaa rahamäärää.

Pekka Pylkkönen

Helsinkiläisenä pienituloisena autoilijana olen vahvasti sitä mieltä että kaikkialla missä parkkipaikat ovat niukka hyödyke, niistä pitää periä maksua. Kaupungissa auto vaatii paljon arvokasta tilaa joten on ihan luonnollista että maksu on korkeahko. 200e on myös ihan saman kokoinen raha sekä pieni- että suurituloiselle - molemmat saisivat sillä saman verran vaihtoehtoista hyödykettä.

Nopeita, kymmenen minuutin paikkoja voisi kuitenkin ehkä tarjota asiointikäyttöön.

Niin ja tuloerot ovat tosiaan nyt pienemmät kuin 10 tai 50 vuotta sitten. En ihan tiedä mistä keksit tuon tuloerojen kasvamisen?

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Mitä suurempi Gini-kerroin, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Ks. Gini-kertoimen kehitys https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_...

Pekka Pylkkönen

Kuten linkistäsi näet, tuloerot ovat laskeneet.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #7

Miten niin? Kyllähän tuo Gini-kerroin minusta näyttäisi olevan Kuvio 1:n perusteella nyt huomattavasti korkeammalla tasolla, kun mitä se on ollut 1976-1994 välisenä aikana. Oma työhistoriani alkoi noin 1986 ja olen kyllä selvästi kokenut tilanteen muuttumisen. Muutos ajoittui suurin piirten Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Välillä on käyty alempana mutta pitkällä tähtäimellä tuloerot ovat nimenomaan laskeneet. Katso aikaa vuoteen -76 saakka.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #13

Kekkosen aikaan moni asia oli toisin.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Nyt minun kyllä täytyy olla eri mieltä siitä, että 200€:n merkitys olisi sama sekä pienituloiselle että suurituloiselle. Et ehkä ole ajatellut asiaa ihan loppuun, mieti toisen kerran.

Opintotuella elävälle ihmiselle 200€:n menetys saattaa tarkoittaa käytännössä yli kuukauden käteen jäävää verotettavaa tuloa ja olisi pois normaalista syömisestä. Voin kertoa omakohtaisesta kokemuksesta, että toissa vuonna ja sitä edellisenä vuonna, jolloin verotettavat tuloni jäivät reippaasti alle 4000 euron/vuosi, 200 euroa kuukaudessa olisi ollut minulle täysin mahdoton lisämeno.

Pekka Pylkkönen

Opiskelijan tulee ehkä mennä töihin jotta voi ylläpitää autoa. Eihän se voi muiden vastuulla olla.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #8

Ehkä suurituloisten kannattaa vain ostaa se oma parkkipaikka sieltä Helsingin keskustassa, kun niitä on heidän tulotasolleen edullisesti siellä kaupan. Eihän se heidän parkkipaikkojensa löytyminen nyt voi yhteiskunnan maksupolitiikan harteilla olla.

Sen verran voisi lisätä, että minusta kadunvarsien parkkipaikat ovat yhteinen resurssi. Ne kuuluvat siis periaatteessa samalla tavalla rikkaille, köyhille kuin autottomillekin. Ei ole mitään perustetta suunnata niitä hinnoittelulla vain hyvätuloisten autoilijoiden käyttöön.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Moni ostaakin. Kadunvarsipaikat ovat kaikkien käytössä. Pääsääntöisesti hinnat ovat noin 2-4e/h eli ne ovat asioinnissa hyvin myös pienituloisten saavutettavissa. Lähiöissä parkkipaikkoja taas on myös maksutta.

En tiedä millainen pienituloinen asuu Helsingin keskustassa ja tarvitsee autollekin tilaa..

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Stockmanin lisäksi suuret keskustan ostospaikat kärsivät asiakaspulasta. Jos parkkitunti maksaa 8 €, vaatii luonnetta vaeltaa osastolta toiselle ihastelemassa tuotteita ja hintoja.
Itse asun 28 km päässä keskustassa. Olen ollut nyt eläkkeellä 16 vuotta ja sinä aikana käynyt autolla pari kertaa ostoksilla keskustassa. Eli ostospaikkana Helsinki on minulle täysin vieras.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kalasataman Redissä on kuulemma ilmaista useampi tunti.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Q-parkki tarjoaa 4 tuntia ilmaiseksi!

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kalasataman Redi päätti estää Itä-Helsingin kurjaliston saapumisen kauppakeskukseen jättämällä rakentamatta idästä tulijoille rampin Kalasatamaan.

Näin ollen Redin olemassa olo todistaa Metson teoriat oikeaksi. Köyhiä ei haluta vauraaseen kantakaupunkiin edes notkumaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset