222 - Euroopan Parlamenttiin - Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Ilmastonmuutos: Teekkarijäynä järkytti Oulun yliopistolla

Oulun yliopistolla on pitkään ollut vakava parkkipaikkaongelma. Lääketieteen opiskelijana luennoilla käyntini on käytännössä muuttunut maksulliseksi. Kaupunki ei juurikaan ole huomioinut opiskeiljoiden olemassaoloa tehdessään päätöksiä alueella.

Nyt yliopiston pääkampukselle oli ilmaantunut lappuja, joissa kerrottiin pääkampuksen pysäköinnin muuttumisesta maksulliseksi. Syynä opiskelijoiden tähän asti ilmaisen pysäköinnin maksullistamiseen oli lappusen mukaan ammattikorkeakoululaisten tuleva muuttaminen yliopiston kampukselle (tosiasia) ja taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Tieto pysäköinnin maksullistamisesta ilmastonmuutosperusteella herätti sosiaalisessa mediassa runsaasti närkästystä. Koska perusteena oli ilmastonmuutos, asiaa ei kuitenkaan kyseenalaistettu asiaankuuluvalla tavalla.

Itse en lappusta onneksi ehtinyt seinällä nähdä, ennen kuin totuus asiasta paljastui. Osoittautui, että kyseessä oli suoraan ajan hermoon osunut teekkarijäynä. Normaalisti yliopistoa ei heidän perinteisen huumorintajuttomuutensa vuoksi jäynätä, joten asiaa ei osattu heti epäillä. Tosin paperissa olleet yksityiskohdat kertoivat kyllä kyseessä olevan jäynän, mutta taikasanat "ilmastonmuutoksen vastustamiseksi" kytkivät ihmisiltä kaikki suojamekanismit pois päältä: Ilmastonmuutoksellahan on näidenkin vaalien alla perusteltu niin yritystukien nostamista kuin niiden laskemistakin, aina sen asian mukaan mitä perustelun esittäjä haluaa ajaa.  Nämä taikasanat tuntuvat toimivan riittävinä perusteina ihan mille vaan. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko ilmastonmuutosperustelu ollut minunkin tapauksessani riittävä harhautus kiinnittämään huomion pois herra Kokmanin allekirjoituksesta paperissa.

Minusta on hienoa, että teekkareilla on pelisilmää suhtautua näiden eduskuntavaalien ilmastonmuutosperusteluihin sillä ainoalla tavalla, joihin niihin kuuluu suhtautua: riittävällä määrällä huumoria.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Risto Salonen

Ihan rehellinen kysymys. Miksi et ole töissä? Luulisi 1300 pistettä riittävän. Jos valmistut lääkäriksi, Sinulla on reilut 10 vuotta aikaa toimia lääkärinä. Verosi eivät koskaan kata opintojesi aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Olen vastannut tähän kysymykseen henkilökohtaisesta uratarinastani jo pitkästi jossain toisessa blogikirjoituksessa. Editoin tähän sitten kun ehdin katsoa, missä niistä se oli, kun tänään on vielä valoisaa aikaa jäljellä vaalityöhön. Tuota veroasiaa ei kuitenkaan käsitelty siinä kirjoituksessa, joten voisin lyhyesti vastata siihen.

Toissa vuoden ja sitä edellisen vuoden verotettavat tuloni ovat olleet molemmin puolin 3500 euroa / vuosi. Ymmärtääkseni minun valmistumisvuonna valmistuneen tietotekniikan DI:n tulot olisivat keskimäärin jotain päälle viiden tonnin luokkaa kuukaudessa. Se, että olen yleensäkin säästynyt konkurssiin menemiseltä on minusta jo ihan hyvä suoritus. Mikähän mahtaisi siis olla todennäköisyys sille, että ihan omasta valinnastani tässä köyhäilisin?

Sitä paitsi, olen toki töissä. Juuri viime yönä kävin jakamassa eräälle Oulun lähialuelle lehdet, toistasataa kilometriä autolla ajoa, TESsin mukaisella tuntipalkalla autoa pikku hiljaa palasiksi syövillä hiekkateillä. Samaan aikaan kun jaan yöt lehtiä, yritän saada lääkärin opintoja eteenpäin ja pitää jakoauton kunnossa itse sitä korjaamalla. En siis ollenkaan ylenkatsoisi ilmeisesti joidenkin mielestä vähäpätöistä kansanedustajan tehtävää, koska se takaisi minulle nykyiseen verrattuna paremmin koulutusta vastaavat tehtävät (laatu- ja projektijohtamisen erikoistuminen Tuotantotalouden DI-tutkinnossani) ja huomattavasti paremman palkkauksen.

Minun näkökulmastani katsoen opiskelu, siitä huolimatta että se on kovin vaikeaa samaan aikaan töitä tehden, on ainoa vaihtoehto päästä eteenpäin. Olen käyttänyt ajan kahden tutkinnon suorittamiseen siinä uskossa, että se johtaisi työllistymiseen ja parempaan palkkatasoon. Olen sentään yrittänyt itse tehdä töitä sen eteen, että pääsisin tekemään jotain hyödyllistä. Onko minun vikani, että 1300 op:n opinnot ja pari DI-tutkintoa tuntuvat ylittävän monen, muuten työvoimapulasta kovaan ääneen valittavan työnantajan sietorajan? Minulla on ilmeisesti liikaa ikää ja olen liian poikkeava aspergerin syndrooman vuoksi. Lisäksi olen monia häiritsevästi huippuälykäs (testattu WAIS-luokitus "Very Superior"). Edit: Nämä tietysti minun arvailujani. Lisäksi kun töitä ei ole, ei tule työkokemustakaan ja koulutus vanhenee koko ajan.

Veronmaksajat maksavat siis osansa koulutuksestani (no rajakustannuksen ainakin) mutta työllistymiseni riippuu työnantajasta. Itse olen veronmaksajien laskua enemmän huolissani siitä, miten saan ikinä maksettua lainapainotteisen opintotuen kerryttämän opintolainani pois, jos lääkäriksi valmistuminen ei kuormituksen alla onnistu.

Ja olen toki kokeillut nopeampiakin tapoja vaihtaa alaa, joihin ei olisi liittynyt veronmaksajien maksuosuutta. Pääsin esimerkiksi kerran Norjaan liikennelentäjäkoulutukseen ja sain Class 1 Medicalin läpi sitä varten korjauttamalla silmieni karsastuksen. Koulutusta varten olisin tarvinnut 80000 euroa lainaa. Pankissa kertoivat, että olette hoitaneet raha-asianne hyvin ja vakuudet ovat kunnossa, mutta emme voi myöntää teille lainaa, koska olette työtön. Kysyin, että mitä väliä sillä on, kun kuitenkin olisin menossa kahdeksi vuodeksi koulutukseen. Vastaus oli, että "me emme keksi näitä sääntöjä."

Pointtina tässä on, että elämme kaksijakoisessa yhteiskunnassa ja että kaikesta koulutuksestani huolimatta olen päätynyt siihen yhteiskunnan alempaan puolikaaseen, josta ei ole luokkanousua ilman sukulaisuussuhteita tai rikasta tukijaa. Minulla ei ole olemassa realistista mahdollisuutta vain "lähteä töihin."

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Menestystä vaalityöhösi! ... ja kaikkiin niihin asioihin joita teet ja pyrit saavuttamaan.

Tämä vastauksesi avaisi monta keskustelunaihetta esimerkiksi työllistymisestä, työllistämisestä, yksilön yritteliäisyydestä, toimeentulosta, normioletuksista jne. Osa aiheista on jopa asioita, joihin eduskunnassa tehtävällä työllä voisi vaikuttaa.

Lisää näistä kenties paremmalla ajalla...

Wappu lähestyy ja juuri näinä päivinä voimme hyvällä tuurilla päästä osalliseksi oivalliseen teekkarijäynään :)

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Ilmastonmuutoksella on todellakin perusteltu esim. diesel autojrn lisäämistä EU alueella ja nyt niiden kieltämistä. Kiinan ilmoitus jatkaa päästöjensä (oikeitakin saasteita eikä CO2sta) kasvattamista aina vuoteen 2030 saakka oli ilmastointoilijoiden mielestä hienoa. EU vaatii polttoaineisiin biokomponentin, tästä syystä on poltettu tuhansia neliökilometrejä sademetsää eläimineen. Maailman puhtainta ja energiatehokkainta tuotantoa on ohjattu pois mm. Suomesta maihin joissa saastutetaan ihan huolella. Ja kaikki tämä ja paljon muuta ilmastoperustein.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

... Vanhana Oulun yliopiston teekkarina mieltäni ahdistaa nykyinen osaoptimointi:

Miten helkkarissa katalysaattorit voivat toimia nykyisissä "kylmissä" moottoreissa?

http://www.autowiki.fi/index.php/Katalysaattori

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

En ole tutustunut tuohon ongelmaan, minun konetekniikan (missä taitaa olla nykyään autotekniikkakin) opinnot ovat jääneet yhteen vuoteen, josta toki muistona vielä punaiset haalarit jossain kaapissa. Luulisin, että katalysaattorien toimintalämpötilaan pääsemisen ongelma on täytynyt ratkaista erikseen, jos siihen viittaat.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #5

Niin ... tai sitten ongelma ei enää kiinnosta ketään!

Muuttuuhan katalysaattorissa häkäkin hyi-hyi hiilidioksidiksi.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #6

Niin. Ajatella, että johonkin maailman aikaan rakennettiin laitteita, jotka muuttivat toisia aineita hiilidioksidiksi :D No, löylyä lissää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset