222 - Euroopan Parlamenttiin - Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Kehitysavun leikkaaminen - vuosisadan huonoin ajatus

Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.

Maailman väkiluku tulee ylittämään 10 miljardia reippaasti ennen tämän vuosisadan loppua. Parin-kolmen miljardin asukkaan lisäys väkilukuun tulee nyt nähtävissä olevan kehityksen mukaan nostamaan fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Tämän lisäkulutuksen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasoon tulee olemaan kiistatta suurempi, kuin mitä mikään kotimaassamme tekemä leikkaus voisi kompensoida.

80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa, ns. kehitysmaissa. Niiden väestönkehitys ja päästöt tulevat määräämään maailman kohtalon niin saasteiden kuin massamuutonkin kautta. Kummatkin ongelmat ratkeaisivat, jos saisimme nostettua kehitysmaiden elintason lähelle länsimaita: Riittävästi parantunut elintaso on käytännössä poikkeuksetta johtanut syntyvyyden vapaaehtoiseen laskemiseen kaikkialla maailmassa.  Elintason nouseminen uhkaa kuitekin lisätä päästöjä. Tätä varten meidän vastuullamme kehittyneinä maina on kehittää sellaista saasteetonta teknologiaa, jolla tämä elintason nousu olisi mahdollista aiheuttamatta ympäristökatastrofeja, kuten ilmastokatastrofia.

Kehitysyhteistyön lopettaminen vaikuttaa varmasti kehitysmaiden elintason nousua vastaan. Siksi se on omaan jalkaan ampumista. Korvaavan järjestelmän kehittäminen veisi liikaa sellaista aikaa, jota meillä ei ole. Mielestäni kehitysyhteistyötä pitäisi päin vastoin kehittää määrätietoisesti ja ripeästi kehitysmaiden valtaväestön elintason nostamista tukevaan suuntaan. Parasta kehitysapua pitkällä tähtäimellä olisi saasteettoman elintason nousun mahdollistavan teknologian kehittäminen kehittyvien maiden elintason nostamiseksi turvallisesti väestönkasvun leikkaavalle tasolle. Tämä kehitystyö vaatii valtavia resursseja, mutta on nähdäkseni tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Tätä riittävän saasteettoman energiantuotannon, liikkumisen ja teollisuuden kehittämisen asiaa tahdon viedä eteenpäin Euroopan Parlamentissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Parasta kehitysapua olisi siirtää tuotantoa kehitysapua tarvitsevaan maahan.

Afrikka (tarkoituksella yleistäen) ei kuitenkaan ole sijoittajien tai investoijien suosikkikohde pohdittaessa uuden tehtaan paikkaa, vaikka afrikkalaisille maksetaan palkkaa keskimäärin jopa vähemmän kuin aasialaisille (edelleen yleistäen).

Miksiköhän?

Olisikohan kysymys investointeihin sisältyvistä riskeistä?

Samat riskit ovat myös kehitysavulla.

Vastikkeetta jaettu raha ei päädy aina sinne mihin se on tarkoitettu. Jopa rutiköyhien maiden leopardihatut ajelevat Mercedes-Benzeillä, vaikka samaan aikaan maaseudulla kuollaan nälkään.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Tuotannon siirtäminen kehitysmaihin on hyvä ajatus vasta kuin riittävän saasteetonta teknologiaa on kehitetty. Koska hiilidioksidipitoisuuden nousu on globaali ongelma, ammumme itseämme jalkaan siirtämällä tuotantoa maihin, joiden ympäristönormit eivät ole Suomen tasolla. Vaikka rakentaisimme ympäristönormit täyttävän tehtaan, sen seuraukset, esimerkiksi liikenne, ei välttämättä täytä meidän normejamme.

Meidän tulee kehittää uutta, likimain saasteetonta teknologiaa kehittyvien maiden elintason nostamiseksi ennen kuin nousu tapahtuu saastuttavalla teknologialla. Uuden teknologian kehittämiselle on jo kiire.

Saastuttavan, esimerkiksi fossiilisiin energialähteisiin pohjaavan teollisuuden tukeminen kehitysmaissa pitäisi lopettaa, eikä todellakaan tukea uuden sellaisen rakentamista sinne. Kasvupotentiaalin vuoksi vahinko saattaa olla tulevaisuudessa moninkertainen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Eikö näiden ympäristönormien perusteella olisi syytä kieltää vanhojen autojen vieminen Afrikkaan? Vanhat, saastuttavat ajoneuvot siirtyvät pois silmistämme jonnekin Afrikan sarveen, missä vähät välitetään hiilidioksidipäästöistä.

Isoisän vanha diesel Hiace vuosimallia 1988 ja 580 000 km ajettuna on aarre afrikkalaiselle. Buumin myötä isoisä sai katsastamattomasta ja siten käytännössä arvottomasta, joskin ajokelpoisesta romustaan autokauppiaalta liki 1000 euroa ja auton arvo kuulemma moninkertaistuu, mitä lähemmän päiväntasaajaa päästään.

Tässä yhtälössä jokin ei täsmää.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #3

Autolla on rajallinen kestoikä, sitten sitä ei enää kannata korjata. Sähköautoilun kehittyessä uusi teknologia tulee ajallaan syrjäyttämään vanhan. Väestönkasvu ja kehittyvien maiden tekemien teknologiavalintojen vaikutukset (fossiiliset vai jotain muuta) vaikuttavat pitkään.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Antero Metso, hyvä kirjoitus jälleen. Huomaan että olemme aika paljon samoilla linjoilla :) Mediat ja poliitikot hössöttävät ilmastonmuutoksesta mutta he eivät ole pystyneet esittämään mitään sellaista keinoa, jolla oikeasti pystyttäisiin vaikuttamaan globaaliin tilanteeseen, hiilen määrään ja saasteisiin. Uusi nykyistä puhtaampi teknologia on aivan välttämätön, mikäli haluamme nostaa kehitysmaiden elintasoa ilman mittavia luonnonkatastrofeja. Kuten olet aikaisemmin sanonut, uuden teknologian on oltava halpaa muuten kehitysmaat eivät käytä sitä vaan jatkavat halvalla fossiilisella energialla.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Oleellinen kysymys on, halutaanko kehitysmaiden kehittyvän, koska nykyinen tilanne on monille hyvä ja pelimerkit eivät mene tässäkään asiassa vaikuttamisessa tasan.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

80% maailman väestöstä elää kehittyvissä maissa. Nykyisessä puoliavoimien rajojen maailmassa ja globaalin hiilidioksiditason laskemiseksi uhratut resurssit huomioiden, kehittyvien maiden väestökysymys täytyy ratkaista. Tilanne ei joka tapauksessa ole pysymässä muuttumattomana, koska meidänkin tuotannnon siirtojen kautta avokätisesti rahoittamamme Kiina on osoittanut vahvaa kiinnostusta Afrikan maita kohtaan. https://www.bbc.com/news/world-africa-45368092

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Venäjällä kantaväestö vähenee jokseenkin yhtä nopeasti kuin Suomessa, vaikka siellä on huomattavasti matalampi elintaso.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Näin maalaisena olen kyllä eri mieltä aloittajan kirjoituksesta.

Kehitysapua on jaettu vuosikymmeniä ja lähes rajaton määrä euroja. Mikä on lopputulos? Kehitysavun määrästä puhuttaessa unohdetaan se, että monessa aAfrikan maassa Suomen euro vastaa kymmentä euroa, kun sen suhteuttaa paikalliseen hintatasoon.

Kehitysmaiden aloittellisuus on kadonnut. Odotetaan vain, että muut tekevät. Jos katsotaan Suomen avustuskohteita, lähes kaikki onvat epäonnistuneita.

Korruptio kukoistaa, kovin pieni osa avustuksista on mennyt sinne mihin se on suunniteltu.Asiasta on kirjoitettu Suomessakin ja todettu, että selkeä osa avustuksista katoaa matkalla.

Ensimmäinen teko ennen uusia avustuksia, olisi vallassa olijoiden korruptiovarojen etsiminen ja saaminen kansan hyväksi. On täysin mahdotonta, että rehellisin keinoin vallanpitäjät kykenevät hankkimaan miljardiomaisuuden maassa, jossa keskiansio on tuhansia dollareita vuodessa. Jatkuva avustusvirta mahdollistaa tämän.

Afrikassa suurlähettiläänä olleen Martti Kääriäisen "Kehitysavun kirous" kuvataan hyvin mitä kehitysapu on aikaansaanut Afrikassa, hänen antamansa kuva ei todella ylistä kehitysapua.

Monet afrikkalaiset tutkijat ovat kehoittaneet lopettamaan kehitysavun, heidän mukaansa kehitysapu on nimenomaan heikentänyt Afrikan kehitystä.

Minusta lähtökohtana pitäisi olla,tiedon ei rahan jakaminen. Vanha totuus pätee tässäkin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy.

Näen asian niin, että ulkopuolelta tuleva raha ei Afrikan ongelmia ratkaise. Ellei omaa tahtoa ja yritystä ole, niin asiat eivät muutu Afrikassa.

Aloittaja on oikeassa väestökasvun ongelmallisuudesta. Varmasti riittävä kehitys vähentää syntyyttä, mutta se vaatii aikaan, ajatusmalli perheestä ja suvusta lienee Afrikassa aivan erilainen kuin Suomessa.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Kehitysavun laskeminen on askel väärään suuntaan, mutta kehitysapu ei ratkaise ongelmaa. Ainoa tapa ratkaista ongelma kestävällä tavalla on nostaa kehittyvien maiden elintasoa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uuden teknologian kehittämistä. Resurssit tällaisen teknologian kehittämiseen löytyvät ainoastaan kehittyneiltä mailta. Vuotavien rajojen maailmassa vuoden 2100 11 miljoonan ihmisen tulevalla väestöllä millään maalla ei enää ole laittaa resursseja ongelman ratkaisuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset