222 - Euroopan Parlamenttiin - Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Yliopistojen tulossopimuksen muodostamispohjaa on laajennettava

Minua on häirinnyt oman hallintomme harrastama ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita suosivat positiivinen diskriminaatio. Sen kerrannaisvaikutusten vuoksi uskon, että meillä tulee todellisia vaikeuksia löytää tietyille aloille Suomenkielistä opetusta jo vuosikymmenen sisällä. Taistelimme pitkään suomenkielisen korkeakouluopetuksen vuoksi. Nyt opetusministeriö on heittänyt kaiken tämän työn hukkaan.

Ja olen tietoinen, että englanti on kansainvälisen tieteen kieli. Olen myös tietoinen, että maailmalla on valtava määrä englanninkielistä opetusta. Sellaisessa ympäristössä en näe maakuntayliopistojen olemassaololle juurikaan muuta järkevää oikeutusta, kun paikallisuus ja suomenkielinen opetus. Sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa opetus on suurimmaksi osaksi englanninkielistä perusteet koulutuksen ylläpitämiseksi jatkossa maakunnissa ovat aika vähissä.

Opetusministeriön ja yliopistojen neuvottelema yliopistojen rahoitusmalli maksoi usean vuoden ajan puolitoistakertaisen rahan ulkomaalaisen opiskelijan kouluttamisesta tohtoriksi verrattuna kantasuomalaisen opiskelijan kouluttamisesta. Tämän seurauksena yliopistomme ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden osuus kasvoi räjähdysmäisesti. Samaan aikaan tulosmalli korosti valmistumisnopeutta suomenkielisissä perustutkinto-ohjelmissa, mikä käytännössä on johtanut selvään tason laskuun. Tulosmalli palkitsee edelleen ulkomaalaisen henkilökunnan määrän lisäämisestä.

Tällainen positiivinen diskriminaatio, tasa-arvoisen maailman luominen epätasa-arvoisin keinoin, koituu meidän perustutkinto-opiskelijoidemme maksettavaksi ja on osaltaan ylläpitänyt tilannetta, jossa korkeakoulututkintojen sisältö ei vastaa yksityisen sektorin työntekijöilleen esittämiä vaatimuksia.

Esitän, että tulosmallin neuvottelut pitäisi saada mahdollisimman nopealla aikataululla pois pelkästään parempaa maailmaa kyseenalaisin keinoin rakentavan opetusministeriön ja yliopistojen väliltä. Yliopistojen hallinnoissa on jo ulkopuolisia jäseniä, mutta he pystyvät toimimaan vain tulossopimuksen asettamissa puitteissa. Teollisuus, työntekijäjärjestöt ja Suomen Akatemia pitäisi saada neuvotteluihin mukaan osapuolina. Näkisin tämän tulossopimuksen muodostamispohjan uudelleenarvioinnin olevan elämän ja kuoleman kysymys Suomen yliopistojen jatkamiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Pahaltahan se tuntuu, kun suomea aletaan syrjiä Suomessa.

Tietyllä tavalla englanninkielinen yliopisto-opetus voisi olla kehitysapua, mutta sekin saattaa olla kehityshaittaa, kun siihen liittyy aivovuoto englanninkielisiin länsimaihin. Näin on saatu haittayliopistotoiminta hyvälle alulle. Haittaa suomalaisille veronmaksajille ja opiskelijoille, koko yhteiskunnalle. Että parempaa kehitysapua olisi tarjota sitä englanninkielistä opetusta siellä kehitysmaassa.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Minua huolestuttaa se, että moni ei tunnu pitävän suomenkielistä yliopisto-opetusta säilyttämisen arvoisena. Se ei ole enää itsestäänselvyys. Opetushenkilökunnan vaihtaminen englanninkieliseen ei tee opetushenkilökunnasta yhtään parempia opettajia, eikä tutkijoista parempia tutkijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset