Ikiopiskelijan elämää Metson Anteron elämää ja mietteitä

Tasa-arvon puolesta tasa-arvoa vastaan

Oletko koskaan miettinyt, josko alkaisit julkirasistiksi? Minä olen. Ei siksi, että oikeasti olisin rasisti tai mitenkään haluaisin edistää rasismiin käytännössä liittyviä tekoja ja ilmiöitä, vaan siksi koska voin vapaasti niin tehdä. Lainsäädäntömme lähtee lähtökohtaisesti siitä, että jokainen enemmistöön kuuluva on potentiaalinen sortaja jolta vähemmistöä täytyy suojella. Ymmärtääkseni rasistiksi alkamista sinänsä ei siis ole kielletty, vaan olettamus siitä, että olen joka tapauksessa rasisti on oikeastaan jo kirjoitettuna sisään oikeusjärjestelmään. Näinä aikoina, kun niin moni toinen asia on jo kielletty, se että ei ole rasisti on vähän niin kuin jättäisi ilmaisen muoviämpärin jonottamatta.

Miksi mietin juuri rasismia, enkä jotain muuta aatetta, jolta vähemmistö nauttii suojaa? Siksi, että tällaisia samalla tavalla ristiriitaisesti lainsäädännössä käsiteltyjä vähemmistöjä ei ole kovin montaa. Itse olen esimerkiksi asperger ja niinsanotusti huippuälykäs. Minusta on kiistatonta, että huippuälykkäänä aspergerina kuulun ehdottomasti vähemmistöön. Telemarkkinointiyritys saa näköjään sanoa aspergerille, että emme palkkaa sinua, koska olet asperger. Huippuälykästä saa aivan rauhassa syrjiä ja nörtitellä mielensä mukaan, vaikka hän kuuluu vähemmistöön. 

Käydessäni yliopistolla tutkijakoulun vetäjältä kysymässä, olisiko mahdollista, että minulle sattuneesta suhteellisen harvinaisissa sattumuksissa, kahden väitöskirjan ohjaajan lopetettua väitöskirjan ohjaamiseni, erikseen ja eri tiedekuntiin, kyseessä olisi huippuälykkään aspergergin ominaisuuksien huomioimatta jääminen tai ehkäpä jonkinlainen ymmärtämättömyydestä johtunut väärä kohtelukin, vastaus asiaan oli tutkimatta, että sillä ei ole asiaan mitään merkitystä. Vähemmistösuoja on siis valikoiva. Jos olisin esittänyt sukupuolta tai ihonväriä koskien saman arvelun, luulen että siihen olisi vaivaiduttu antamaan perusteltu vastaus. Voisi sanoa, että niillä jotka pääsevät päättämään, ketä vähemmistöjä suoja koskee ja ketä ei, on tässä yhteiskunnassa valtavasti valtaa, eikö vain? Kun emme suojaa kaikkien tasa-arvoa yhtäläisesti, ylläpidämme tätä valtarakennetta.

Miksi siis nostin rasismin esille esimerkkinä? Siksi, että tosiasiassa meidän nykyinen sananvapauskäsityksemme ei suojaa ketään rasismilta, vaan se suojaa valikoituja vähemmistöjä potentiaalisesti kaikelta näihin valikoituihin vähemmistöihin kohdistetulta kritiikiltä. Suoja toki toimii myös rasistiseen kirjoitteluun. Vähemmistöön kuuluva saa kuitenkin kritisoida nykytulkinnan mukaan enemmistöä tavalla, joka tulkittaisiin toiseen suuntaan esitettynä rasistiseksi. Toisaalta, ymmärtääkseni kuka tahansa voi julkisesti ilmoittaa alkaneensa julkirasistiksi. Rasismia ei siis ole sananvapauteen kohdistuvilla toimilla kielletty, ainoastaan tiettyjä vähemmistöjä suojattu sen seurauksilta. Tässä piilee valtavan tulevan ongelman siemen, johon olisi hyvä puuttua lainsäädännöllisillä toimilla jo nyt.

Kysyisinkin, mitä tapahtuu sitten, kun ne kasvavat vähemmistöt, jotka saavat tällä hetkellä rauhassa olla julkisestikin rasistisia tai käytännössä enemmistöryhmiä syrjiviä muuttuvatkin enemmistöksi? Missä on se mekanismi, joka suojaa sen jälkeen entistä enemmistöä, uutta vähemmistöä? Toiseksi, miten autetaan niitä julkista myötätuntoa herättämättömiä vähemmistöjä, joita nykyinen lainsäädäntö ei suojaa? Kolmanneksi, miten puututaan pienten suojattujen vähemmistöjen keskinäiseen sortoon?

Sellaisella kieroutuneella ajattelulla, että tasa-arvo saavutettaisiin kaikkien ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta luopumalla ei luulisi olevan mahdollisuuksia lainsäädännöksi nousemiseen. Siltäpä se vain kovasti näyttäisi, että niin on tapahtunut. Sen sijaan, että tasa-arvon pyhää henkeä täynnä olevat poliitikot pyrkisivät korjaamaan lainsäädännön, he kilpailevat sillä, kuka keksii uuden ja paremman vähemmistön etua ajavan ja heille julkisuutta ja glooriaa tuovan lain. Näin toimimalla he ajavat yhteiskuntaa koko ajan epätasa-arvoisempaan suuntaan.

En usko, että näiden erilaisten vähemmistöjen suojaksi rakennettujen tasa-arvolakien tulkinta tulee muuttumaan yhtään mihinkään suuntaan sinä päivänä, kun lain säätämisen aikaan suojaa vaativaksi koetun vähemmistön määrä ylittää jollain paikkakunnalla 50%. Enemmistöhän harvemmin säätää omalle itselleen selkeästi vahingollisia lakeja. Olisikin mielestäni jo korkein aika lopettaa kaikkia ihmisiä menneisyyden synneistä ruoskivan lainsäädännön rakentaminen ja siirtyä tulevan tasa-arvon turvaamiseksi jo nyt aidosti kaikkien ryhmien välistä tasa-arvoa ajavien lakien rakentamiseen.





 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Minäkin haluaisin olla huippuälykäs mutta valitettavasti olen vain tällainen hidasälyinen funtsaaja. Yritän ymmärtää nykyistä maailmanmenoa parhaan kykyni mukaan.

Vähemmistöjä on monenlaisia, eikä todellakaan kaikkia suojella samoin periaattein. Et ole yksin tämän ongelman kanssa. Myös psykiatriset potilaat joutuvat usein syrjinnän kohteeksi. Usko tai älä, myös varovaiset ja ujot ihmiset kohtaavat vaikeuksia työssään. Mikä aspergerin aiheuttama oire häiritsee sinua/sinun elämääsi eniten?

Olet kirjallisesti myös lahjakas, osaat kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi - Voitko ajatella olevasi kirjailija? Vaikka dekkaristi, kirjassa päähenkilöllä (yksityisetsivällä/poliisilla) on asperger?

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso

Sinun täytyy kohdistaa kysymyksesi aspergerin häiritsevyydestä niille työnantajille, joita se häiritsee. Itse olen ihan tyytyväinen lahjakkuuteeni ja erityisominaisuuksiini. Ikävä kyllä, joillekin ihmisille, ilmeisesti akateemisesta koulutustasosta riippumatta, se että he huomaavat että toisessa ihmisessä on jotain erikoista on heille sama kuin lupa kohdella tätä toista ihmistä kuin vierasta sikaa sen kummemmin selvittämättä mistä on kysymys. Joka tapauksessa, viimeinen asia, mitä alan tekemään on "normaalin" tai tyhmemmän esittäminen toisten ihmisten ennakkoluulojen vuoksi. No, ehkä se tyhmemmän esittäminen vielä menee.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ihan asiasta puhut, erilaisuutta ei oikeasti helposti hyväksytä vaikka suvaitsevaisuudesta paljon puhutaan. En ole saanut mitään neurologista diagnoosia, mutta itse tiedostan tiettyjä asioita, jotka vaikeuttaneet elämääni. Esimerkiksi väsyn tiettyjen sosiaalisten tilanteiden jälkeen suunnattomasti. En potilaskontaktien yhteydessä mutta kaikessa muussa työelämään liittyvässä. Nyt en enää ole työelämässä ja se stressi on jäänyt taakse. Joskus kaipaan vieläkin kuitenkin potilas-/asiakastyötä.

Antero, on tosi hienoa olla älykäs - Älykäs ihminen voi olla yhteiskunnalle ja muille yksittäisille ihmisille hyödyksi monin tavoin, mutta tietty se edellyttää että ympäristö hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on. Mutta mikäli älykäs ihminen on ylimielinen ja antaa muiden jatkuvasti kokea olevansa tyhmiä, se saattaa aiheuttaa närää. Sosiaaliset kuviot voivat olla hyvinkin vaikeita. Itse ujona introverttina tiedän sen vallan hyvin. On vaikeaa kun joutuu teeskentelemään muuta kuin on ja joskus jatkuva ponnistelu nostaa myös pintaan vihaisia tunteita...

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #3

Ymmärränkö nyt oikein, että loppukommenttisi keskeinen sisältö on, että älykkään ihmisen pitäisi välttää näyttämästä älykkyyttään, koska on olemassa riski, että se herättäisi närää? Siinä tapauksessa sinun on helppo ymmärtää blogikirjoitukseni keskeinen pointti.

Siinä, että minun pitäisi esittää jotain muuta kuin olen toisten ihmisten hauraan itsetunnon varjelemiseksi ei nimittäin ole yhtään mitään tasa-arvoista tai suvaitsevaista. Mitähän tapahtuisi jos vihjaisit jollekin alle 2% edustuksella olevaan rotuun kuuluvalle kommentissa Uuden-Suomen blogiin, että hänen olisi hyvä peittää naamaansa julkisella paikalla, koska naaman väri saattaa aiheuttaa toisissa närää? Me emme elä tasa-arvon yhteiskunnassa, vaan valikoiduille ryhmille suunnattujen etujen yhteiskunnassa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #5

Taisit ymmärtää minut väärin, ystävä hyvä. Älykkään ihmisen äly näkyy monin tavoin ja se on ihan ok. Kaikenlainen ylimielisyys ei kuitenkaan hyödytä ketään, ei älykästä eikä vähemmän älykästä ihmistä - Ylimielisyys haittaa sosiaalisissa tilanteissa. Mieheni on älykäs, hänellä on erittäin hyvä itsetunto ja siksi hänellä ei ole tarvetta alentaa ketään. Vai ajattelitko että minä tarkoitin, että älykäs ihminen on automaattisesti ylimielinen, tai että hänen pitää muiden ihmisten tunteiden takia piilotella ominaisuuksiaan tai jotain? En tarkoittanut sitä!

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #6

En päästä sinua koukusta ihan vielä. Jos kerran ylimielisyys ja äly eivät ole välttämättä yhteyksissä toisiinsa, onko joku erityinen syy, miksi otit ylimielisyyden esille tässä yhteydessä? Onko sinusta se, että ottaa älykkyytensä tai aspergerinsa esille sosiaalisessa mediassa ylimielisyyttä?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #7

"Onko sinusta se, että ottaa älykkyytensä tai aspergerinsa esille sosiaalisessa mediassa ylimielisyyttä?"

Ei ole! Ylimielisyys tuli minulle mieleeni koska olen törmännyt siihen aika ajoin, näiden henkilöiden älylahjat ovat olleet vaihtelevat. Ylimielinen ihminen alentaa mielellään toisia ihmisiä, näin hän nostaa omaa statustaan, tai luulee nostavan. Työelämä on nykyisin entiseen verrattuna muuttunut, työnantajat hakevat miltei vain ekstroverttejä tyyppejä vaikka nämä eivät joka tehtävään sovikaan. Introvertit ovat unohdettu voimavara.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #6

Vielä, älykäs ihminen voi monin tavoin auttaa vähemmän onnekkaita ihmisiä. Olen työelämässä törmännyt asioihin, joista en aina ole pitänyt. Periaatteenani on, että heikompaa ei saa kiusata eikä lannistaa, vaan häntä pitää tarvittaessa auttaa, kannustaa ja puolustaa. Vahvaa ihmistä voi sen sijaan kritisoida jos tarve sitä vaatii.

Työelämässä ei tänä päivänä arvosteta varovaisia ja ujoja ihmisiä. Mutta olen usein huomannut, että näistä tyypeistä voi tulla mainioita työntekijöitä, jos heitä kannustaa sillä nämä ihmiset ovat yleensä hyvin tunnollisia. Mutta varovainen ihminen tarvitsee uudessa työpaikassa vähän enemmän aikaa koska hän haluaa aina olla varma ja tehdä kaiken oikein. Periaatteessa tämä on monessa työssä hyvä piirre, sitä ei vain tänä päivänä arvosteta.

Käyttäjän antsu1 kuva
Antero Metso Vastaus kommenttiin #8

Tässäpä onkin juuri se asian ydin. Nykyään tasa-arvon käsitettä ei ymmärretä kaikkien ihmisten tasa-arvoksi, vaan tasa-arvo ymmärretään tiettyjen, poliittisen tai jonkin sortin aatteellisen suodattimen läpi käyneen ominaisuusjoukon omaavien yksilöiden positiivisena diskriminaationa.

Yritän sanoa, että minulle positiivisena näyttäytyvät ominaisuudet ovat aiheuttaneet minulle aivan selkeää haittaa sen vuoksi, että muista poikkeavat ominaisuuteni eivät ole tämän virallisen ominaisuusjoukon sisällä. Minusta itsetuntonsa minuun rikkovien ihmisten pitäisi aikuistua, ymmärtää että se äidin pikku prinssi tai prinsessa ei voi aina saada sitä viimeistä nallekarkkia ja opetella käsittelemään tasa-arvoisesti myös itsestään positiivisesti poikkeavia ihmisiä. Ei älykkyys tai asperger ole mikään valinta, jonka voi kääntää tarvittaessa kohteliaisuussyistä pois päältä. En varmasti ala kulkemaan säkissä ja ripottelemaan tuhkaa päälleni, jotta muut ihmiset antaisivat minulle anteeksi positiiviset ominaisuuteni.

Olen varma, että sinä päivänä kun viimein makaan rahattomana ja julkisen terveydenhuollon hoitamana terveyteni menettäneenä jossain katuojassa, vielä tulee joku käsi ojossa urputtamaan siitä, kuinka epäreilua ja veronmaksajien rahojen tuhlaamista se on, kun olen opiskellut niin paljon ja fiksuna ihmisenä olen ihan selvästi itse valinnut olla auttamatta muita.

Sen tajuaminen, että positiivisten ominaisuuksien syrjiminen johtaa yksilön kannalta ihan yhtä tuhoisiin vaikutuksiin kuin vaikkapa ihon värin perusteellakin syrjiminen on nykyaikaisen poliitisen tasa-arvokäsitteen aivopesemille ihmisille liian vaativaa. Se on syrjintää, johon pitää puuttua.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #10

Olen aivan varma, että sinusta olisi paljon hyötyä jollekin firmalle tai muulle organisaatiolle. Mutta valitettavasti rekrytoijat eivät näe nenäänsä pidemmälle ja myös työyhteisö voi olla liian homogeeninen hyväksyäkseen erilaisuutta. Tämä on sääli sillä näin yhteiskunta menettää osaamista ja samalla myös yksilötasolla kärsimys ja syrjäytyminen lisääntyy. Tutkimusten mukaan yritykset, joissa on eri tavoin ajattelevia ja toimivia ihmisiä, menestyvät parhaiten. Kehitys ja kaikenlainen innovointi pysähtyy liian homogeenisessä yhteisössä.

Ps. Olet myös hyvin hyvin oikeassa tasa-arvon puolestapuhujien kapeakatseisuudesta. Vain tietyt ryhmät ovat tasa-arvon ja puolustamisen arvoisia. Muut ryhmät jäävät ulkopuolelle koska niiden puolustaminen ei ole riittävän mediaseksikästä.

Käyttäjän ilpoilvesluoto kuva
Ilpo Ilvesluoto

Äly on palvelija. Älykäs ihminen on hyödyllinen silloin kun hän käyttää älyään muiden iloksi ja hyödyksi. Toki omankin ilon ja hyödyn vuoksi sitä kannattaa käyttää. Yleensä älykäs joutuu ristiriita tilanteeseen silloin, kun joku alkaa pelkäämään hänen älyään. Tyhmempi ihminen nimittäin luulee älykkään toimivan samalla logiikalla kuin hän itse toimii, eli oma etu edellä. Lisäksi älykäs huomaa helpommin tyhmemmän ihmisen "salaiset" pyrkimykset.

Tämä blogi-kirjoitus nosti esiin älyllisen ongelman nykyisessä yhteiskunnassa. Tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ei päästä sitä kautta, että luodaan epätasa-arvoisia käytäntöjä. Mutta, mutta, itse epäluuloisena ja ymmärtämättömänä kuvittelen heti, että ne jotka luovat tällaisia "kuvioita", on sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät älyään johonkin muuhun kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. Onko taustalla "salainen" pyrkimys luoda tieten tahtoen vääristynyttä oikeudenmukaisuutta?
Sen verran systemaattista ja laajaa on toiminta.

Jokainen totalistinen pyrkimys on kaatunut siihen, että älykkäät ja viisaat ihmiset ovat ne nostaneet kommervenkkeineen esiin ja niistä muille puhumalla ovat perustelleet ja osoittaneet niiden mahdottomuuden. <- Eikö tuo ole se syy, miksi sananvapauteen yleensä halutaan kajota?

Antero nyt on ainakin minulle ihan perustellusti esittänyt, että nykyinen tasa-arvo ei ole tasa-arvoa, vaan jotain ihan muuta. Ja jos se on jotain muuta, niin mitä se on?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset